Valaa ja vakuutusta käytetään erilaisiin valtion tarpeisiin. Valasta ja vakuutuksesta säädetään uskonnonvapauslain 9 §:ssä.
Uskonnonvapauslain 9 §:ssä valalla tarkoitetaan uskonnollista valaa, joka vannotaan vetoamalla Jumalaan. Vakuutus tehdään vetoamalla kunniaan ja omaantuntoon. Vakuutukseen ja valaan liittyy rikosoikeudellinen vastuu, joka kohtaa valan tai vakuutuksen rikkojaa.
Valoja ja vakuutuksia on siten erilaisia, joista tunnetuimpia ovat sotilasvala ja -vakuutus sekä todistajanvala ja -vakuutus. Vakuutusta ja valaa ei oteta alle 15-vuotiaalta.
Uskontokuntaan kuuluva saa ilman perusteluita valita, vannooko hän valan uskonnollisessa muodossa vai antaako hän vakuutuksen.
Vakuutus on nimellisesti uskonnollisesti neutraali, mutta lainsäädännössä se on kehitetty uskontokuntiin kuulumattomille valan korvikkeeksi. Vakuutus on vala toisella nimellä, joten saattaa tapahtua, että esimerkiksi uskonnollisista syistä valan vannomisesta kieltäytyvä henkilö kieltäytyy molemmista. Uskonnon, omantunnon ja vakaumuksen kannalta voi siis olla perusteltua kieltäytyä vakuutuksen ja valan tekemisestä ja vedota siihen, että valaan ja vakuutukseen liittyvät velvoitteet voidaan toteuttaa muulla lainsäädännöllä. Valasta ja vakuutuksesta kieltäytymisestä seuraa sakkoa tai vankeutta.