Jokaisella oppilaalla ja opettajalla on perustuslain nojalla oikeus olla poissa koulujen uskonnollisista tilaisuuksista.
Perustuslain 11 §:n (731/1999) kohtaa
"Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen"
on noudatettava.
Koska perustuslaissa on myös säännös
"107 § Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus
Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa."
perustuslaki menee kaikkien muiden säännösten yli, ja opettajilla sen enempää kuin oppilaillakaan ei ole velvollisuutta osallistua koulujen uskonnollisiin tilaisuuksiin.
Opettajilla ei ole liioin luokanvalvojana velvollisuutta osallistua koulujen uskonnollisten tilaisuuksien järjestelyihin tai velvollisuutta viedä oppilaita kirkon ovelle asti. Minkäänlaisella "valvontatehtävien" tekosyyllä ei voida velvoittaa ketään uskontokuntiin kuulumatonta tai uskontokuntiin kuuluvaa osallistumaan uskonnollisiin tilaisuuksiin.
Jos koulun rehtori kieltäytyy noudattamasta perustuslakia, hän tekee vakavan virkavirheen, koska kyse on perustavaa laatua olevasta ihmisoikeudesta. Koulun ylläpitäjän on vähintään annettava hänelle huomautus virkavirheestä. Jos rehtori ryhtyy joihinkin toimenpiteisiin opettajaa vastaan ja virkavirhe toistuu useita kertoja, rehtori on pantava viralta. Ylimmät oikeudenvalvojat ovat hyvin perillä perustuslain ja ihmisoikeussäädösten sitovudesta, ja ei ole mitään pelkoa siitä, että jutun riitauttava opettaja häviää sen.
Koska uskonnonopetus on uskonnon harjoittamista, uskonnon opettaminen muilla kuin uskontotunneilla on perustuslain vastaista.
Katso myös: Päivänavaus.