Suomen hautausmaista lähes kaikki ovat seurakuntien omistuksessa. Jos muuta hautapaikkaa ei ole saatavana, haudataan uskontokuntiin kuulumatonkin seurakunnan hautausmaahan. Näin määrätään uskonnonvapauslaissa.
Kirkkolain mukaan hautausmaan perustamisesta tai laajentamisesta taikka sen lakkauttamisesta päättää kirkkovaltuusto. Perustamista tai laajentamista koskeva päätös on alistettava opetusministeriön vahvistettavaksi.
Oikeus hautaan luovutetaan määräajaksi. Kirkkoherranvirastossa tehdään hautakirja. Hautapaikkoja luovutetaan määräajaksi, 25-50 vuodeksi. Hautakirjaa tai sopimusta tehtäessä sovitaan siitä, keitä hautaan tullaan hautaamaan.
Seurakuntien hautausmailta hautapaikan myy kirkkoherranvirasto tai seurakunnan hautatoimisto. Kirkkoon kuulumattomilla on samanlaiset oikeudet hautapaikkoihin kuin seurakunnan jäsenilläkin, hautapaikka ja haudan avaaminen sekä peittäminen ovat kuitenkin maksullista.
Hautapaikkamaksujen suuruudet määrää kirkkovaltuusto. Maksut vaihtelevat eri seurakunnissa. Seurakunnan omilta jäseniltä maksu on pienin tai paikka voi olla ilmainen. Muiden seurakuntien jäseniltä peritään suurempi maksu, ja kallein maksu on kirkosta eronneilta.
Pappi ei saa toimittaa kirkkoon kuulumattoman siunaamista edes omaisten pyynnöstä, mikäli se on vastoin vainajan vakaumusta. Siunatessaan vainajan vastoin kirkkolakia pappi tekee virkavirheen, josta voi olla rangaistuksena esimerkiksi varoitus.
Seurakunnat sallivat siunauskappelin käytön uskonnottomassa hautauksessa. Kappelin sisältä ei poisteta toimituksen ajaksi uskonnollisia tunnuksia.
Hautamuistomerkkejä koskevat erityiset säännökset. Haudalla olevaa muistomerkkiä ei saa viedä pois haudalta ilman kirkkoneuvoston lupaa.
Kirkkolain mukaan haudat on pidettävä hautausmaan arvoa vastaavasti hoidettuina. Haudan hoito on hautaoikeuden haltijan vastuulla.
Seurakunta voi sopia hautaoikeuden haltijan kanssa, että seurakunta ottaa korvauksesta määräajaksi vastatakseen haudan hoitovelvollisuudesta. Sopimuksia tehdään korkeintaan 10 vuodeksi kerrallaan.
Seurakunta voi tehdä sopimuksia hautojen hoidosta myös siten, että hoitokorvaukset sijoitetaan erityiseen hautainhoitorahastoon, jonka varoilla kyseiset haudat hoidetaan.
Kirkkoneuvosto huomauttaa omaisia haudan hoidon laiminlyönnistä. Jos haudan hoito on olennaisesti laiminlyöty, voi kirkkoneuvosto velvoittaa hautaoikeuden haltijan kunnostamaan haudan vuoden määräajassa siitä, kun päätös on annettu hänelle tiedoksi. Jollei hän sitä tee, kirkkoneuvosto voi julistaa hautaoikeuden menetetyksi.
Milloin hautaoikeuden haltijasta tai hänen olinpaikastaan ei saada tietoa, ilmoitus hautaa koskevasta päätöksestä on pantava tiedoksi haudalle eli hauta liputetaan. Päätöksestä on lisäksi kuulutettava paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen sinä päivänä, jona kuulutus lehdessä on julkaistu.
Kun hautaoikeus menetetään tai muuten lakkaa, hautaoikeuden haltijalle voidaan antaa lupa poistaa haudalla oleva muistomerkki tai rakennelma. Jollei niitä tai haudalla olevia irtaimia esineitä ole poistettu kuuden kuukauden kuluessa hautaoikeuden päättymisestä, ne siirtyvät seurakunnalle ilman vastiketta. Seurakunta kerää muistomerkit hautausman laitamille kasoihin ja toimittaa ne aikanaan pois.
Sovitun määräajan kuluttua kirkkoneuvosto ottaa kaikki hoidetutkin haudat haltuunsa. Kirkkoneuvosto luovuttaa palautuneet hautapaikat uudelleen. Omaiset voivat ostaa palautuvan hautapaikan uudelleen määräajaksi ainakin niissä seurakunnissa, joissa hautausmaasta ei ole puutetta.
Terveydensuojeluasetus turvaa 15 vuoden hautarauhan. Samaan arkkuhautaan saa haudata uuden arkun vasta 15 vuoden kuluttua edellisestä hautauksesta.