Toimintakertomus
1992
Oulun seudun Vapaa-ajattelijat
on perustettu yhdistyksenä jo syksyllä 1953. Toiminta oli taantunut
vuoden 1973 paikkeilla ja vuoden 1992 syksyllä kaksi aktiivista oululaista,
Jouko Saksio ja Mauno Murtoniemi, olivat olleet yhteydessä liittoon
ja Kari Saareen, joka organisoi perustavan kokouksen Oulun kaupungin kirjastoon
10.10.1992. Perustavassa kokouksessa oli mukana 15 henkilöä,
jotka kaikki allekirjoittivat sopimuskirjan yhdistyksen perustamisesta.
Emme vielä tienneet, että tämän kokoisessa kulttuurikaupungissa
on jo Vapaa-ajattelijayhdistys.
Perustavassa kokouksessa
valittiin jo yhdistyksen toimihenkilöt: sihteeri Pirkko Hautamäki,
taloudenhoitaja Hilkka Laronia. Johtokunnan muiksi jäseniksi valittiin
Mauno Murtoniemi, Jouko Saksio (tiedottaja), Sisko Lehto, Päiviö
Pollari (vpj) ja täydensimme vielä johtokuntaa Kaarlo Myllyllä
seuraavassa kokouksessa. Puheenjohtajaksi valittiin Vaili Jämsä.
Yhdistyksen elävänä pitämiseski sovittiin, että
n. puolet johtokunnasta vaihtuu kahden vuoden välein. Tapaamisemme
olemme pitäneet yhdistyksen yhteisinä ja launtai-iltapäivisin.
Vakiinnutimme kokouspaikaksi NUKU:n.
Alkutaipaleen kokoukset
kuluivat paljolti toiminnan alkuunpanemisessa, mutta myös yleisölle
suunnattua toimintaa ehdittiin järjestää, kuten kirjallisuusnäyttely
Oulun kaupungin kirjastoon ja Oulun yliopiston biologian aulaan. Yliopistolle
järjestimme myös keskustelumahdollisuuden olemalla paikalla ihmisoikeuspäivänä.
Lisäksi jaoimme
marraskuun aikana lentolehtisiä liittyen kirkosta eroamiseen (tilastojen
mukaan siihen mennessä oli kirkosta eronnut 850 henkilöä,
mutta pelkästään marraskuun aikana 150 henkilöä).
Varapuheenjohtaja oli laatinut asiasta kirjoituksen yleisönosastolle.
Yhdistksemme toiminnan
aloittaminen on huomioitu hyvin lehdissä. Tiedottaja laati jo toiseen
kokoukseemme lehdistötiedotteen, minkä lisäksi toimittaja
Timo Myllyniemi Kalevasta soitti puheenjohtajalta lisätietoja pientä
juttua varten (lähtetti faxilla tekstin tarkastettavaksi). Kansan
Tahdon toimittaja Antti Honkonen, haastatteli yliopiston kirjastossa puheenjohtajaa,
varapuheenjohtajaa sekä tiedottajaa ja kertoi omiakin kokemuksiaan
Vapaa-ajattelijataipaleeltaan peräti kolme tuntia. Myös Rauhan
Tervehdys oli kai todennut yhdisyksemme.
Muutamia erikoisiakin
yhteydenottoja on ollut. Vaili ja Päiviä saivat parapsykologista
postia, johon ei voinut vastata, sillä siinä ei ollut tarkempia
yhteystietoja Kauko E Kujalalle. Ylivieskan (?) kirkkoherra oli soittanut
Päiviölle ja halunnut olla erimieltä taloudellisten seikkujen
vaikuttamisesta seurakuntaan kuulumisessa. Yhdistyksemme linja on hyvin
avoin, joskin ei jumalaan uskova, ja näin ollen emme halua ahdistaa
ihmisiä yrittämällä saada heitä uskomaan samaan
kuin me. Me olemme olemassa, jotta ne jotka kokevat ajattelevansa samoin
kuin me, saisivat virikkeitä, palveluita ja tukea arkipäivään
ja juhliinsa. Sekä ennen kaikkea pitääksemme hauskaa ja
nauttiaksemme toistemme seurasta.
Liiton järjestämälle
puhujakurssille on yhdistyksessämme ainakin kolme innokasta osallistujaa
ensi vuonna. Paras olisi saada koulutusta liitolta tänne pohjoiseen.
Talous on aloittavalla
yhdisyksellä yksi kulmakivi. Päätimme kerätä 40mk
(n. 7€) kirjoittautumismaksua. Lisäksi joulu-tammikuun aikana
järjestämme arpajaiset, joihin Anneli Hellman oli kutonut boutique-villapaidan.
Puheenjohtaja on maksanut liiton jäsenmaksun vuodelle 1992. Toimintatukea
päätimme hakea heti joulukuussa, kun näimme ilmoituksen
kulttuurirahan jaosta joulukuun Rumputuksessa.
Yhdistyksemme on
ilmeisesti jäsenilleen tärkeä ja läheinen, sillä
niin ahkerasti olemme ehtineet kokoontua saadaksemme käytännön
asiat rullaamaan ja voidaksemme paneutua myös kulttuuriohjelmamme
toteuttamiseen. Koska yhdistyksemme on aloitannut tyhjältä pöydältä
olemme saaneet itse tuoda kokouksiimme aiheita ja virikkeitä tulevaa
toimintaa luodessamme. Kaikki ideat kerätään yhdistyksen
kansioon, josta ne on helppo aktivoida toiminnaksi. Tärkeitä
pitkä aikavälin hankkeita ovat ET-opetuksen yleistäminen
sekä kunnallisen hautausmaan perustaminen. Kiire painaa jäseniämme,
sillä mielemme kaipaa ajatusten arvottamista - vapaa-ajattelijalle
kun ei ole valmiita vastauksia.
Oulussa 11.1.1993
