Liiton logo

Nokian Vapaa-ajattelijat ry

etusivu
yhdistysesite
yhteystiedot
Nokian Uutiset syksy 2005
Ajatellen 1/2003
Ajatellen 2/2003
Ajatellen 3/2003
Ajatellen 1/2004
Ajatellen 1/2005
Ajatellen 2/2005
Ajatellen 1/2006
Vapaasti ajatellen 1/2007

AJATELLEN

NOKIAN VAPAA-AJATTELIJAT RY:N
JÄSENLEHTI 1/2005

HYVÄÄ ALKAVAA VUOTTA

Jälleen vuosi vaihtui ja joudumme kehittelemään uutta toimintaamme tälle vuodelle asiapitoiseksi ja yleistä odotusta täyttämään. Edelleen on olemassa se ongelma, että toimintamme lepää liian kapeilla harteilla, joten sinunkin panostasi tarvitaan, pidetään jopa erittäin tärkeänä toimintamme jatkuvuutta ajatellen. Eikä siinä kaikki. Toiminnan tulisi matkalle kehittyä entisestä ja näkyä enemmän julkisuudessa. Meidän toimintamme tulisi vaikuttaa yleisesti ihmisten mielipiteisiin ja asenteisiin.

Yleisesti ottaen asenteemme tulisi perustua siihen, ettemme ole uskovia ihmisiä vastaan, se olkoon kunkin henkilökohtainen asia. Kysymys on kirkon ja valtion kytköksistä, kirkon etuoikeudesta kantaa veroja. Mielestämme kaikki olkoot velvollisia maksamaan jäsenmaksunsa suoraan kannattamalleen yhteisölle sen toiminnan ylläpitämiseksi. Mitään valtion suojeluksessa olevaa yhteisön veronkanto-oikeutta emme voi hyväksyä.

Valitettavaa on, että yhdistyksellemme maksamamme jäsenmaksu ei kata kunnolla toiminnan kehittämistä. Liitto perii meiltä korkean liittoveron, joten toimintaan ei jää riittävästi. Jäsenmaksujen korottaminenkaan ei ole mielekäs ratkaisu. Meidän on vain jatkettava näillä ehdoilla.

VUOSIKOKOUS 29.3.2005

Nokian vapaa-ajattelijat ry:n VUOSIKOKOUS on 29.3.2005 klo 18.00 Osuuspankin kokoustiloissa, Kauppakatu 8, 4. kerros. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Keskustellaan myös muista käytännön asioista.
Nyt olisi hyvä aika tulla mukaan vaikuttamaan.

ELÄMÄNKATSOMUSSTIPENDIT

Olemme jo yli kymmenen vuotta jakaneet Nokian koulujen ET-opiskelijoille stipendejä. Saamamme palautteet ovat olleet melko vähäisiä. Tämän kevään aikana tulemme taas ottamaan asian käsittelyyn. Stipendirahastossa on vielä mahdollisuus toteuttaa stipendien jako.

Korkotason pudottua olemme joutuneet syömään rahaston pääomaa. Rahasto ei kartu, vaan siitä näkyy pian pohja, ellei ihmeitä tapahdu. Ja mehän emme ihmeisiin usko. Uusia keräyksiä rahaston kartuttamiseksi tulisi suorittaa, mikäli stipendeille nähdään tulevaisuudessa tarvetta.

"EROA KIRKOSTA" -toiminnasta

Yhdistyksemme suorittaa syyskaudella kampanjan "eroa kirkosta". Toimintaa suoritetaan oman toimen ohella, ja toivomme saavamme tuloksiakin aikaan. Nokialla on kirkosta eronneita nyt noin 20 % väestöstä, mikä ei kuitenkaan vielä edellytä yhteiskunnalta vastaantuloa, kuten yhteiskunnallisen hautausmaan perustamista, tai vaikkapa vain vapaa-ajattelijain hyväksymistä tasavertaisena kulttuurijärjestönä kunnallista toimintatukea jaettaessa. Viimeisin toimintatuki saatiin vuonna 1992, silloinkin vain pieni summa, vaikka tukea jaetaan eri järjestöille kahdestakin eri hallintokunnasta. On siis vain todettava, että olemma vakavan syrjinnän kohteena, mihin tulisi saasa järjellinen ratkaisu.

Kirkosta eroaminen onnistuu nyt myös kirjeitse tai sähköpostin välityksellä vaikkapa sivustolta www.eroakirkosta.fi. Se on nyt helppoa ja säästää noin 300 euroa vuodessa (tietysti tulotasosta riippuen).

LIITTOKOKOUS 11. - 12.6.2005

Vapaa-ajattelijain liitto ry:n liittokokous pidetään 11.-12.6. Järvenpäässä, hotelli Rivolissa.
Nokian vapaa-ajattelijat saavat kokoukseen yhden edustajan, joka valitaan maaliskuussa vuosikokouksessa.

MIKÄ ON VAPAUDEN JA OIKEUDEN TURVA

Ovatko vapaus ja oikeus eri asioita. Esimerkiksi uskonvapaus on asia, jota kukaan ei voi antaa, sehän on henkilökohtainen tunneasia, kun taas oikeus voi olla esim. koulutukseen, jonka yhteiskunta takaa ihmiselle, on oikeus.

Perustuslakimme selvittää ihmisen oikeuksia sosiaaliturvaan, sananvapauteen, liikkumisvapauteen, oikeuteen päivähoitoon jne, joilla on tietyt rajansa. Vaikka uskonnonvapauslaki saatiin aikaan vuonna 1922, sen tulkinnat. vapaudet ja oikeudet ovat olleet kyseenalaisia, koska muut lait, kuten koululaki, ovat mitätöineet perustuslain vapauksia erilaisilla lupa- ja ilmoitusvelvoitteilla. Uskonvapaus onkin asia, joka ei tarvitsisi erillistä lakia, koska perustuslaissa se on jo sanottu.

TIETO EI OLE USKOA

Tänään me tiedämme, että usko ei ole aina ollut uskon asia. Siellä, missä uskonnon asema on vahva, se esitetään tietona ja totuutena. Katolisen kirkon valtakaudella, keskiajalla, tieteen tekijät alistettiin jumaluusopin sivustatukijoiksi. Vasta valistuksen myötä uskontokulttuurin on ollut sopeuduttava käytännön mukaiseksi yhteiskunnassa.

"Uskotko Sinä henkiolentoihin?" Nykyisin ei enää laiteta kyseenalaiseksi painovoiman olemassaoloa. Ennen sekin oli uskon asia. Sama oli tilanne sateen ja tuulen jumaliin: uskon asia. Nyt tiedetään syyt tuulen ja sateen muodostumiseen, kun luonnontieteet saavuttivat keskiajan jälkeen vakaan aseman.

HYÖDYLLISTÄ

Ihmisen todennäköinen, looginen ajattelu antaa mahdollisuuden asennoitua tideon myöhempään, paljastavaan tiedon varmuuteen. Ihmisen humanistinen, valistunut ajattelu myöntää myös järjen luottavan viisauteen, joka tuo ratkaisun aikanaan. Yhteisössäkään eivät kaikki tiedä, että ma kiertää aurinkoa, vaan uskovat siihen. Eli ihmisen tietomäärä kaikista asioista on melko suppea, mutta se ei edellytä asioiden siirtämistä uskon piiriin.

HENGELLISIÄ MIETTEITÄ

  • Meille syötetty kuolemanpelko estää meitä elämästä, ei kuolemasta
  • Aluksi luotiin maailmankaikkeus. Monet suuttuivat - se oli huono ratkaisu
  • Ei voi sanoa, etteikö maailma edistyisi. Jokaisessa sodassa ihmisiä tapetaan eri tavalla
  • Meitä kehotetaan nousemaan ylös taivaisiin, mutta se ei käy, kun on korkean paikan kammo.
  • Jos taivaaseen pääsemiseen tarvittaisiin ansioita, sinun koirasi pääsisi ensin.
  • Suuret ovat suuria vain siksi, että katselemme niitä polvillamme.
  • Ateistin lankeemus voi tapahtua vasta mielenhäiriössä tai haudassa.
  • Eivät sadat uskonnot voi velvoittaa ketään henkilökohtaisesti.
  • Usko on keino, ettei tarvitse selitellä elämää ja kehitystä
  • Parempi ihmettelyn kautta paljastuva kuin uskon sulkema mieli.
  • Ihmisen henkisen kasvun tarve ei kaipaa uskonnollisuutta
  • Sinä muodostat itse itsellesi elämänkatsomuksen

PeRi


lisätty 22.3.2005