Vapaa Ajattelija 2 - 2007
63. vuosikerta
Turun Hovioikeus päätti maaliskuussa, ettei ympärileikkauksen pojallaan teettänyttä äitiä voinut syyttää lapsen pahoinpitelystä. Samoihin aikoihin Maailman terveysjärjestö antoi suosituksen aikuisten miesten ympärileikkaamisesta HIV-epidemian rajoittamiseksi. Professori Esko Länsimies pohtii oheisessa artikkelissaan kyseisten tapausten poliittisia seurauksia. Onko eduskunta säätämässä lakia, joka sallii lain rikkomisen, hän kysyy.
Suomessa keskustelu poikavauvojen ja poikien pippelin rituaalisesta ympärileikkauksesta jatkuu, kun Turun Hovioikeus antoi 14. maaliskuuta päätöksen, jossa se katsoi, ettei ympärileikkauksen teettäneen äidin voida katsoa syyllistyneen pahoinpitelyyn. Samalla äiti vapautettiin Tampereen käräjäoikeuden aiemmin tuomitsemasta vahingonkorvauksesta ja korvaamasta valtiolle sen maksamaa asianajopalkkiota. Äiti vapautettiin myös maksamasta pojalleen korvausta leikkauksen aiheuttamasta kivusta ja särystä.
Hovioikeuden päätöksestä on valitettu Korkeimpaan oikeuteen.
Vasta valittu eduskunta joutunee tekemään päätöksen siitä, otetaanko Suomessa käyttöön laki, joka sallii rituaalisen eli uskonnon perusteella ja etnisen eli tapakulttuurin perusteella tehtävän siittimen esinahkan typistyksen. Tuo tervettä ja aktiivia kudosta silpova leikkaus tehdään siis ilman henkilön omaa suostumusta ja on lääketieteellisesti perustelematon.
HO perusteli päätöstään Sosiaali- ja terveysministeriön yli neljä vuotta sitten asettaman työryhmän muistiossa esitetyillä ajatuksilla. Kuitenkaan HO ei päätöksessään tuonut esille sitä, että työryhmän päätökseen liittyi erityisesti lääketieteen juridiikkaan perehtyneen professorin eriävä mielipide. Lisäksi HO:n olisi pitänyt todeta päätöksessään edellä mainitun työryhmän yksimielinen näkemys, että vaikka maahamme (mahdollisesti) tulisikin laki, joka sallii tuollaisen ympärileikkauksen, on pitkän aikavälin pyrkimyksenä rituaalisesta ympärileikkauksesta luopuminen.
Lähinnä huvittavana on pidettävä HO:n toteamusta, että "ympärileikkaus edistää pojan yhteenkuuluvuutta yhteisöönsä." Tietoni mukaan sukuelimiä ei pidetä paljaana esillä näiden yhteisöjen tilaisuuksissa, joten yhteisöön kuuluminen määräytyy pojan - ja sittemmin miehen - muiden seikkojen kuin esinahkan typistyksen tai typistämättömyyden perusteella.
Olemme jännittävässä pattitilanteessa. Tekeekö Korkein oikeus päätöksen ennen kuin on olemassa lakia, joka tämän brutaalin silpomisen sallii vai säätääkö Eduskunta ensin lain, joka on ristiriidassa Suomen muun lainsäädännön ja aikaisempien Eduskuntiemme hyväksymien kansainvälisten sopimusten kanssa?
Helmikuussa 2007 julkaistiin arvostetussa lääketieteen lehdessä Lancet'issa raportit kahdesta Afrikassa toteutetusta tutkimuksesta, joissa aikaisemmin ympärileikkaamattomille miehille puolelle tehtiin ympärileikkaus ja toinen puoli jäi verrokeiksi. Alun perin tutkimukseen tuli yli 7 500 miestä alueilta, joissa ihmisen immuunikatoviruksen (HIV) aiheuttama sairaus on hyvin yleinen. Noin 4 000 miestä leikattiin oitis ja loput jäivät odottamaan leikkausta kahden vuoden ajaksi. Leikkauksen jälkeen todettiin lieviä tai keskivaikeita ongelmia muutamalla prosentilla, vakavia seuraamuksia ei raportoitu.
Ympärileikatuista miehistä noin kaksi prosenttia tuli HIV-positiivisiksi kahden vuoden kuluessa, leikkaamattomista neljä prosenttia. Yksinkertaistaen voi siis todeta, että "ympärileikkaamattomuudesta johtuva" nuoren miehen todennäköisyys saada HIV-infektio oli yksi prosentti vuodessa. Kahden vuoden ajalta seurantaraporttiin oli saatu tiedot vasta alle puolesta koko tutkittavien joukosta. Näyttää siltä, että ympärileikatut käyttivät vähemmin kondomia ja harrastivat enempi suojaamatonta seksiä kuin verrokit eli ympärileikkaus kannusti miehiä promiskuiteettiin. Tarkemmassa analyysissä leikkaus näytti toimivat odotetulla tavalla vain kouluttamattomilla miehillä - paremmin koulutetuilla miehillä eroa HIV-infektoitumisessa leikatun ja leikkaamattoman ryhmän välillä ei ollut.
Kuitenkin YK ja sen alaiset järjestöt WHO ja UNAIDS päättivät suositella suuren HIV-tautivaaran alueella helpottamaan pääsyä ympärileikkaukseen. Ongelma on - ja tämä todetaan myös Lancet- lehdessä - että miesten siittimen esinahkan typistyksen jälkeen hänen seksuaalinen käyttäytymisensä voi muuttua. Suosituksen tieteellisenä pohjana käytetyistä julkaisuista löytyy tukea näkemykselle, että ympärileikatun miehen käytös on enempi riskejä suosiva eli promiskuiteetti lisään tyy. Naisen oikeus omaa seksuaalisuuttaan koskevissa asioissa on suuren tautisuuden alueilla jo ennestään heikko. Tällöin vähäisetkin muutokset puolison tai seksipalveluita ostavan asiakkaan tavoissa saattaa eliminoida mahdollisen ympärileikkauksesta saatavan terveyshyödyn.
Kaksi asiaa voidaan kuitenkin nähdä kevään uutisista nousevan:
Miehen siittimen peittona oleva iho ei ole vain nahkaa, jolla ei ole toiminnallista merkitystä. Se on evoluutiossa kehittynyt ja täydellistynyt, herkkä elin, joka väärin käytettynä altistaa ihmisen ympäristöstä nouseville terveysvaaroille. Näinhän on käynyt monen muunkin "kivikautisen" ominaisuutemme suhteen.
Lyhyiden ja hyvin rajallisissa aineistoissa toimivien tutkimusten perusteella annettavat ohjeet ja suositukset tulee rajata tiukasti vain samanlaisiin toimintaympäristöihin. Niiden vaikutuksia tulee seurata ja arvioida hyvin tiiviisti ja laajentaa seurannat koskemaan koko toimintaympäristöä ja kaikkia, joita on tämän toiminnan piirissä.
Pojan, lapsen ja miehen herkkää ja tärkeitä ominaisuuksia omaavaa esinahkaa ei tule silpoa minkään yhteisön tai ryhmän perinnäistavan vuoksi. Jokaisella täysivaltaisella kansalaisella on kuitenkin oikeus omaa ruumistaan koskevaan päätöksentekoon. Hän saa vaikka leikkauttaa kikkelinsä pois, jos ei muutoin kykene muuttamaan käytöstään sellaiseksi, josta ei ole hänen itsensä eikä muiden terveydelle vaaraa.
Mutta neulallakaan ei tule koskettaa yhteiskunnan erityisessä suojeluksessa olevia vauvoja ja lapsia. Yhteisö, mikä sellaista edellyttää ja yhteiskunta, mikä sellaisen sallii, elää jossakin muussa ajassa ja muunlaisessa todellisuudessa.
Esko Länsimies
Professori Esko Länsimies on arvostettu kliinisen fysiologian asiantuntija, joka on lukuisissa kirjoituksissaan ottanut kantaa myös poikien ei-lääketieteelliseen ympärileikkaukseen. Kokoelma näistä artikkeleista on luettavissa hänen kotisivuillaan osoitteessa www.lansimies.net. Länsimies on työskennellyt viimeksi kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen professorina Kuopion yliopistossa, josta virasta hän jäi eläkkeelle vuonna 2004.