Numeron 6/2006 sisällysluettelo | muut numerot | Vapaa-ajattelijain liitto


Vapaa Ajattelija 6 - 2006

62. vuosikerta



Teuvonneuvo




Seksistä

Humanistiliitto piti vuotuiset päivänsä teemalla Pyhä Seksi. Kahden päivän ajan luennoitiin biologin, filosofien, tutkijoiden, valistajien ja toimittajan näkökulmista niin seksin pyhyyttä kuin arkea. Väliin kuultiin Yleisradion 60-luvulla kieltämiä laulujakin livenä M. A. Nummisen esittäminä ja Pedro Hietasen säestämänä.

Tiivis paketti seksiä aiheutti ajatusmyrskyn, paljon kysymyksiä, joihin ei tullut vastauksia. Teema on liian elämänläheinen, ettei sitä saa ammennettua tyhjiin millään elämänsä aikana. Joitain ajatuskulkuja päivät selkeyttivät ja joitain sotkivat tyystin.

Aihe, joka on täysin yksityinen ja samalla läpäisee julkisuuden on aina vaikea rajata käsittein. En yritäkään mitenkään referoida luennoitsijoiden tekstejä, sillä Humanisti -lehti varmaan tulevissa numeroissaan julkaisee alustuksia.

Irti suvunjatkamisesta

Perusjuttuja on sukupuolten välinen taistelu. Eliöillä on tarve jatkaa sukua. Koiraan on vikiteltävä naaras, valittava pari, jonka kanssa jatkaa sukua. Jos naaras huolehtii jälkeläisistä niin koiraalle jää aikaa sitten pariutua uudelleen toisten naaraiden kanssa.

Suvun jatkaminen perustuu viettiin. Eläimillä kaikki käy kuin luonnostaan, itsestään, mutta ihmisillä asiat ovat kehittyneet monimutkaisimmiksi. Ihminen on kyennyt osin irtautumaan pelkästä hedelmöitysaktista nautinnollisuuden suuntaan.

Isoisäni tapasi sanoa pikku pierussa, että "mitä niistä lapsista, mutta se tekotapa". Puolet hänen siittämistään lapsista 1920-luvulla kohtasi lapsikuoleman.

Isoäiti tuskin koki vapautunutta seksiä, kun oli raskaana käytännössä yhtäjaksoisesti kymmenisen vuotta. Naisen osa oli tuolloin varsin erilainen, ei puhuttu kenen kanssa olisi sängyssä ensi yön tai seksikkäistä alusvaatteista drinkin ääressä tupakki suussa.

Naisen tasa-arvoistuminen vasta takasi mahdollisuuden naisellekin nauttia seksistä. Perimisoikeus isyyden tunnustamisen ohessa, oma ammatti, taloudellinen riippumattomuus ja ehkäisy lienevät perussyitä tasa-arvon edistymiselle. Maailmanmitassa tähän ei ole vieläkään päästy.

Kauppatavaraa

Eri uskonnoilla on ollut ja on suuri merkitys seksuaalisen tasa-arvon kehittymisessä. Ainakin sen hidastamisessa. Vaikkapa maria-myytit, käsitys naisesta äitinä ja huorana. Nykyäänhän miehen mielestä lapsien äidin tulisi olla molemmat yhtä aikaa. Vain varakkaammilla miehillä on varaa käyttää maksullisia seksuaalipalveluja käytännössä. Persaukiset tai muuten pihit miehet joutuvat tyytymään syrjähyppyihin uusien kokemusten hankkimisessa.

Liberaaleissa yhteiskunnissa prostituutio on ilmiönä hyväksytty käytännössä vaikkakin eri osapuolten rangaistusuhat ovat niskassa vähän eri lailla eri maissa. Jos prostituutio mielletään työnteoksi, niin työntekijöitä kohtaa kaikki kapitalismin ilot työnantajan, verottajan, työsuojelun, työaikojen, sosiaaliturvan jne. tavallisten asioiden suhteen. Yksityisyrittäjänäkin toimijoilla on firmansa ongelmat.

Julkisuudessa kuitenkin prostituutiosta kuullaan ikäviä juttuja ammattirikollisuuteen liittyen. Kaikki itsensä myyjät eivät tee työtään todellisuudessa vapaaehtoisesti ja työn iloa kokien. Maailman vanhimman ammatin harjoittajat liberaaleissa yhteiskunnissa ovat ehkä ammattiylpeitäkin, mutta vain silmänsä ummistamalla voi teoretisoida slummien ilotyttöjen tai poikalapsien vapaasta ammatista.

Normittamisesta

Seksiasioista puhuttaessa usein korostuvat erilaiset vähemmistöt, poikkeavuuksiksi nimittäminen jo leimaa ryhmät. Kun erilailla seksuaalisesti suuntautuneet haluavat oikeuksiaan yhteiskunnassa, on heidän tultava kaapeistaan ja saatava huomiota. Samalla yhteiskunta alkaa normittaa avoimesti heitä. Ja ihmiset ovat omista arvomaailmoistaan käsin kukin mitäkin mieltä asioista, tuomitsemisesta ymmärtämiseen ja hyväksyntään tai eivät ota kantaa. Kohderyhmä kokee usein, että heistä puhutaan heidän ylitse - eli ei tosiasiassa tiedetä mistä puhutaan.

Meidän kulttuuripiirimme uskonnot ovat olleet historian saatossa seksuaalikielteisiä. Kirkkoisä Augustinuksen (354-430) mukaan ihminen tekee syntiä vapaasta tahdostaan, mutta miehen erektio tulee paholaisesta. Arvatenkin naisessa oli jotain paholaismaista. Tuomas Akvinolaisen (1225-1274) mielestä itsetyydytys oli jo rikos luontoa vastaan toisin kuin raiskaus ei ole niin paha, koska siitä voi syntyä jälkeläisiä.

Heinrich Kramerin ja Jacob Sprengerin Noitavasara-teoksessa (1486) todetaan jo ykskantaan, että ilman naisia olisimme seurustelleet vain jumalan kanssa. Nainen ja saatana ovat maallisen pahan alku, kirjassa todettiin.

Noitavainoillakin on perustelunsa. Luther oli vapaamielisempi, kun esitti normiksi yhdyntää kerran kymmeneen päivään - islamissa muuten opillinen normi on kerran kuudessa päivässä.

Samantyyppistä normittamista on paavillakin, joka edelleen kieltää ehkäisyn, vaikka liikakansoitus tai taudit leviäisivät. Katolisten pappien selibaatista on kylläkin alkamassa keskustelu, sillä salarakkaat ja kuoripoikiin sekaantumiset eivät ole mieluista julkisuutta paavin kirkollekaan.

Ei varhainen lääketiedekään aivan arvovapaata ollut. 1700-luvulla lääkärit Tissot ja Bekker katsoivat, että miesten onanointi aiheuttaa sairauksia, muun muassa mielisairauksia ja epilepsiaa. Naisen itsetyydytyksestä lääkäri Bienville (1725-1790) toi nymphomania -käsitteen ensimmäisenä ja tietenkin siitä nuorikon kiihkomielisyydestä johtuu hermovaurioita. Sairauden syyksi hän löysi muun muassa suklaan, epäpuhtaat ajatukset ja novellit.

Vielä 1800-luvulla kehitettiin antimasturbaatiolaitteita. Itsetyydytys suomalaisen kotilääkärikirjan (1897) mukaan johti muun muassa näön heikkenemiseen, tylsistymiseen ja ennenaikaiseen kurjaan kuolemaan.

Julma kehittelijä oli amerikkalainen kveekari John Harvey Kellogg (1852-1943). Hän keksi ympärileikata poikia puuduttamatta, jotta kivulla ehdollistaminen estäisi onanoinnin. Tytöille vastaava tehtiin polttamalla fenolilla klitoris pois. Vielä kekseliäämpää oli huomata, että peräsuolessa oleva kakkakökäle aiheuttaa erektiota. Näin ollen ruoansulatusta voi pehmentää maissilastuilla ja lopulta niitä valmistettiin teollisesti. Taitaa keksijän nimeä kantavan firman sokerihuurrettuja herkkuja olla vieläkin monen lapsiperheen aamiaispöydässä. Graham-jauhotkin ovat kuulemma syntyneet alunperin itsetyydytystä ehkäisemään.

Valistusta

Näin repäiseviä historian palasia sai kuulla humanismin päivillä. Oli siellä mielestäni maanläheisempääkin tekstiä. Erityisesti kouluissa annettavasta seksivalistuksesta. Kun kodeissa vanhemmat ovat liian läheisiä lapsilleen, niin vastuuta on koulun kannettava. Virheellinen, vääristynyt ja vahingollinen tieto on oikaistava ajoissa.

Koulun on annettava asiallista valistusta lisääntymisestä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Nautinto, tunne ja intohimo jäävät opettamatta. Lapsille ja nuorille on aina vastattava kysymyksiin. Tässäpä sitä kulttuurin siirtohommaa on syvimmillään.

Kun seksiasioita ruvetaan käsittelemään akateemisesti, niin jotenkin jotain putoaa pois. Seksiin liittyvät rakkauden, kauneuden tai onnen kokemukset eivät tule esiin. On vaikeaa ottaa haltuun sellaista, joka on ihmisen sisällä, yksityistä. Jo orgasmin kokeminen on jollekin uskovaiselle nirvanaa tai uskonnottomalle jumalallinen kokemus. Kun seksuaalisuus ei ole vain lisääntymiseen liittyvää vaan alkuperäisyydestään irtaantunutta nautintoon tähtäävää, on se kulttuurisesti itse asiassa varsin uusi massailmiö, puolisen vuosisataa vanha.

Vapaa seksi tuli e-pillerien myötä, nyt taas nuorison ja vanhemmankin väen on syytä leikkiä kortsuleikkejä, sillä sukupuolitaudit ovat voimissaan. Jos seksi mielletään vain yhdynnäksi niin puhutaan palasesta monisäikeisessä prosessissa. Tietenkin kaupalliset tahot haluavatkin esittää hyötytarkoituksessa mielikuvia vaikka autosta vähäpukeinen nainen konepellillä tai parfyymista, joka imee karvarintaiset uroot kaulailemaan ja vaikka minne. Kaikilla olevaa viettiä on helppo yksinkertaistaa.

Teuvonneuvo

Kun M.A.Numminen lauloi saksaksi biisinsä "mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava" sattuu se tavallaan seksi-teemaankin. Mitä enemmän asiasta puhutaan, sitä enemmän normittamisia tapahtuu ja moni suorastaan ahdistuu. Syntyy erilaisia ryhmiä ainakin sukupuolen, iän, aviosäädyn ja suuntautuneisuuden suhteen. Kukin etsii seksuaalista identiteettiään tietoisesti tai tiedostamatta.

Kun haluaa olla jonkun ryhmän jäsen, niin pian syntyy keskivertoja tai muita luokituksia, johon itsensä pitäisi sijoittaa. Tai muut sijoittavat. Seksiasioihin voi addiktoitua kuten niin moneen muuhunkin. Eilispäivän hulluudet ovat tämän päivän luonnollisuuksia. Normaaliuden rajoja mittaa vain yleinen hyväksyntä.

Seksuaalisuus on edelleen valtava voima jokaisen sisällä, josta itse voi olla hyvin tietoinen. Se voima on myös hallittava, mutta tukahduttaminen ei välttämättä ole viisasta, vaikka joissain uskonnollisissa suuntauksissa halun poistaminen on tavoitteena. Kaikenlaisen seksihömpötyksen keskellä voisi vaikka muistella hyviä ja myönteisiä hetkiä läheisen kanssa. Ja jos niitä on vähemmän, niin omin käsin onneen ei ole synti. Jos oikein hyvin sattuu, niin vielä joskus tulevaisuudessakin on vielä mahdollisuus nautiskella helliä ja hyviä hetkiä köllykkänsä kanssa. Ja yleensä seksissäkin hitaasti hiljaa hyvää tulee.



teutori



Numeron 6/2006 sisällysluettelo | muut numerot | Vapaa-ajattelijain liitto