|
Suuri osa muslimimaista kuuluu niin sanottuihin kehitysmaihin, joilla ei ole useinkaan
kykyä eikä halua panostaa tieteeseen. Tämä ei kuitenkaan yksistään selitä sitä, miksi
juuri muslimimaissa tieteen tila on erityisen huono. YK:n kehitysohjelman raportin mukaan
arabiaa puhuvissa maissa luovaan ajatteluun perustuvat alat kuten tiede, innovaatiot,
julkaisutoiminta ja kirjallisuus ovat huonoimmassa jamassa kuin missään muualla
maailmassa.
Arvostettu tiedelehti Nature kertoo tuoreessa numerossaan, että monet
muslimimaat ovat kuitenkin tehneet viime vuosina merkittäviä panostuksia akateemisen
koulutuksen kehittämiseksi ja tutkimustasonsa nostamiseksi. Esimerkiksi Pakistanissa oli
korkeakoulujen kirjoilla noin 276 000 opiskelijaa vuonna 2001, mutta jo pari vuotta
myöhemmin 423 000 opiskelijaa. Sama suuntaus on ollut nähtävissä monissa muissakin
muslimimaissa.
Mutta - kuten Nature huomauttaa - panostus tieteeseen on ollut hyvin valikoivaa.
Iso osa tutkimusvaroista on suunnattu suoraan armeijojen tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin, kun mailla on ollut iso hinku päästä eroon läntisestä
teknologiariippuvuudestaan ja vahvistaa puolustustaan. Juuri nyt maailmanyhteisö riitelee
siitä, pitäisikö Iranin antaa kehittää omaa ydinteknologiaansa. Vastaavia pyrkimyksiä on
Iranin lisäksi ainakin Pakistanilla, Egyptillä, Turkilla, Sudanilla ja Libyalla.
Hallitukset myös yrittävät kaikin keinoin suitsia akateemista vapautta. Varsinkin
yhteiskuntatieteet ovat vaikeuksissa erityisesti islamjohtoisissa Saudi-Arabiassa,
Sudanissa, Iranissa ja Pakistanissa. Tiukkaan Koraanin tulkintaan politiikkansa perustavat
hallitukset eivät tietenkään halua, että tiedeyhteisö pääsisi penkomaan niiden toimia.
Siksi myös tiede- ja teknologiapolitiikka näissä maissa on heikko tai sitä ei ole
käytännössä lainkaan.
Koraani määrittää rajat
Naturen mukaan ne hallitukset, jotka tulkitsevat Koraania kirjaimellisesti,
näyttävät myös selvimmin kontrolloivan tiedettä ja teknologiaa. Yliopistojen ja
korkeakoulujen johtoon tuskin pääsee, ellei hakija ole vakaumuksellinen muslimi.
- Kehotan kaikkia tutkijoita lukemaan Koraania, josta he oppivat paljon niin monesta
tieteen eri kysymyksistä, toteaa Naturen haastattelema Kamal El Helbawi.
Helbawi on yksi fundamentalistista islamia kannattavan muslimiveljeskunnan keskeisimpiä
teoreetikkoja. Periaatteessa 1926 perustettu muslimiveljeskunta on kielletty järjestö
kaikkialla muslimimaissa, mutta sen kannatus on vahva varsinkin uskonnollisissa piireissä.
Sillä on esimerkiksi Egyptin parlamentissa 88 kansanedustajaa.
Helbawin näkemyksen mukaan tieteellä on kolme funktiota yhteiskunnassa. Ensinnäkin se
on työkalupakki, jolla autetaan ihmiskuntaa parantamaan elämänsä laatua tai ratkaisemaan
ongelmia, jotka ylläpitävät köyhyyttä. Toiseksi tiedettä voidaan käyttää estämään
aggressioita ja kolmanneksi tieteen tehtävänä on vahvistaa ihmisten uskoa Allahiin.
Helbawille kuten monille muillekin islamisteille Koraani on paitsi jumalan sanaa, myös
jumalan itsensä sanelema oppikirja, jolla vakuutetaan epäilijät islamin ja luomisen
totuudesta.
Akateemisen vapauden rajoituksista huolimatta itse teologian piirissä saatetaan monissa
maissa käydä vilkastakin keskustelua monista tiedettä ja teknologiaa sivuavista aiheista,
kuten uusien teknologioiden etiikasta ja evoluutiosta.
Myös julkinen keskustelu on antanut viime aikoina merkkejä vilkastumisesta, vaikka
ilmaisun vapautta pyritäänkin kaikin keinoin rajoittamaan. Kiitos tästä lankeaa
kaapelitelevisiolle - erityisesti qatarilaiselle Al Jazeera -tv-kanavalle - ja
internetille. Mutta kuten Nature toteaa, "henkilön tai tutkijan (joka on myös
perillä teologiasta) täytyy olla rohkea voidakseen haastaa ne (tieteen etiikkakysymykset)
julkisesti".
Maat, jotka ovat ottaneet poliittiseksi ohjanuorakseen Koraanin ja islamilaisen lain,
sharian, eivät kuitenkaan välttämättä jaa yhteisiä näkemyksiä tieteestä ja sen etiikasta.
Esimerkiksi lääketieteessä Saudi-Arabia kieltää kolmannen osapuolen sperman käytön
hedelmöityshoidoissa, koska sen näkemyksen mukaan seksi ja lisääntyminen kuuluvat
ainoastaan vaimon ja aviomiehen väliseen suhteeseen. Iran puolestaan sallii kyseiset
hoidot sillä perusteella, että muutoin lapsettomat parit saattavat erota, ja se taas olisi
yhteiskunnan kannalta huonoin vaihtoehto.
Pakistan ainoana muslimimaana kieltää myös elinten luovutukset. Maan islamististen
valtaapitävien mukaan ruumis on lainassa jumalalta, ja kun ihminen kuolee, se on
palautettava luojalleen mahdollisimman alkuperäisenä.
Älykästä suunnittelua muslimimaissa
Lännessä usein ajatellaan, että islamistit haluavat sulkea itsensä ulkopuoliselta
maailmalta, mutta Naturen haastatteleman Lontoon yliopiston tutkijan Abdelwahad
El Affendin mukaan tämä ei ole välttämättä koko totuus.
- Islamisteista, jotka pääsivät valtaan ’me-emme-tarvitse-länttä’ -retoriikalla, on
tullut paljon pragmaattisempia, hän toteaa.
Kiinnostavana kuriositeettina Nature nostaa esiin älykkään suunnittelun (ID),
joka on saamassa jalansijaa myös muslimimaissa. Ideaa on markkinoinut muun muassa tunnettu
turkkilainen kirjailija ja kolumnisti Mustafa Aykol, joka on kääntänyt aihetta
käsitteleviä perusteoksia ja solminut suhteita yhdysvaltalaisiin uskonveljiin.
- Älykäs suunnittelu voi toimia siltana näiden kahden kulttuurin välillä. Muslimit
huomaavat, että heillä on yhteinen perusta uskovien kanssa lännessä, Aykol kirjoitti viime
vuonna ilmestyneessä yhdysvaltalaisessa National Review -lehdessä.
Älykkääseen suunnittelijaan uskovat väittävät, että koska maailmankaikkeus ja elämä on
niin monimuotoista, se ei voi olla evoluution synnyttämää. Tarvitaan jokin ihmisälyn
ulottumattomissa oleva tekijä - älykäs suunnittelija - joka on pannut kaiken alkuun.
Vielä viime vuosisadan lopulla evoluution perusteos Darwinin Lajien synty
oli suosittu muslimimaissa, mutta tämä on historiaa, eivätkä evoluutiota kannattavat
tutkijat uskalla edes mainita sitä. Sen sijaan kaupan käyvät kreationismia käsittelevät
kirjat, pamfletit ja elokuvat.
Naturen mukaan aikuiset esimerkiksi Turkissa vastustavat evoluutioajatusta jopa
jyrkemmin kuin heidän uskonsisaret ja -veljet Yhdysvalloissa.
(Lähde: Nature 2.11.2006)
|