Numeron 4/2006 sisällysluettelo | muut numerot | Vapaa-ajattelijain liitto


Vapaa Ajattelija 4 - 2006

62. vuosikerta




Eeva Mehto



Lande Lindfors - tieteen kauhukakara



"Suuret uskonnot ja poliittiset suunnat ovat tieteellisen tutkimuksen, turvallisuuden ja vapauden esteenä. Niitä vastaan taistelen kuin rakkikoira!", Pertti "Lande" Lindfors pauhaa hänelle luonteenomaisella kiihkolla. Lande on kiitelty ja kiistelty tieteen kauhukakara, joka sai 75-vuotisjuhlakirjansakin kolme vuotta myöhässä.

Syksyllä 2005 Luonnonfilosofinen seura julkaisi tohtori Pertti Lindforsin 75-vuotispäiväksi tarkoitetun juhlakirjan, monitieteisen antologian. Lindfors oli kylläkin tuolloin jo 78-vuotias.

Itse asiassa teoksen oli alun perin tarkoitus olla jo Lindforsin 70-vuotisjuhlakirja, jolta ajalta julkaisun varhaisimmat artikkelit ovat, mutta syystä tai toisesta hanke viivästyi.

Kaikkiaan yli 40 alansa huippuasiantuntijan 400-sivuinen teos kuitenkin vihdoin valmistui viime syksynä. Kirjoittajat ovat tieteen, filosofian ja julkisen sanan edustajia lukuisilta aloilta sekä Suomesta että ulkomailta, heidän joukossaan muun muassa Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto, vuonna 2003 kuollut akateemikko Georg Henrik von Wright, oppihistorian emeritusprofessori Anto Leikola ja kosmologi Kari Enqvist.

Siis kuka on Lande-lempinimellä yleisesti tunnettu Pertti Lindfors, tämä filosofian nyt jo 79-vuotias kauhukakara, jonka kunniaksi juhlakirja toimitettiin?

Uraltaan sortunut elefantin kesyttäjä

Pertti Lande Lindfors on legenda jo eläessään. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta, filosofian lisensiaatiksi Turun yliopistosta ja yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta. Hän on tehnyt tieteellistä tutkimustyötä useissa Itä- ja Länsi-Euroopan yliopistoissa, valloittanut joukoittain naisia, juonut hurjat määrät viinaa, joutunut stipendimatkoillaan kahdesti mielisairaalaan ja yrittänyt kerran itsemurhaa. Nyt Lande on ollut 29 vuotta täysraittiina, mutta räksytys jatkuu.

Lisänimen "Lande" Lindfors sai Helsingin Normaalilyseossa, Norssissa, kun opettaja kysyi häneltä, mistä poika oli kotoisin. Viimeksi tulin Porvoosta, useilla paikkakunnilla lapsuuttaan viettänyt Pertti oli vastannut.

Yliopistopiireissä Pertti Lande Lindfors on laajasti tunnettu värikkäästä ja siekailemattomasta kielenkäytöstään.

- En minä ole edes professori, vaikka kaikki saakelin lehmäaivotkin ovat, hän riemastuu.

- Lapsena päätin, että minusta tulee elefantinkesyttäjä Afrikkaan, mutta nyt olen uraltani sortunut. Olen sentään kaksi kertaa päässyt Berliinissä ryyppäämään ja keskustelemaan ammattiasioista elefantinkesyttäjän kanssa.

Lindfors on ristiriitainen kuin mikä, yhtä aikaa ylpeä sukuunsa kuuluvista suomalaisen militarismin uljaimmista perinteistä ja toisaalta hän pitää lapsuutensa suurimpana onnettomuutena suvun kansakoulunopettajuutta ja militarismia. Mutta tiedettä hän ihannoi yli kaiken ja haaveilee tiedemiesten diktatuurista.

Epätieteellistä psykoanalyysiä

Lindforsilla on edelleen poikkeuksellista ärhäkkyyttä ja riemastuttavaa temperamenttia hänen intoutuessaan haukkumaan vaikkapa television ja radion perinnöllisyystieteen keskustelut.

- Eivät perintötekijät mitään mielisairauksia tai ruumiillisia sairauksia aiheuta, vaan pelkästään taipumuksen niihin. Tämä asia on ollut tiedossa jo 40 vuotta. Mielisairaudet ovat geenien ja ympäristön yhteisvaikutuksen tulosta, jossa se oleellinen ympäristö on koti ja kasvatus. Psykiatrit selittävät asiat usein päin persettä.

Vuonna 1951 Pertti Lindfors kirjoitti Ylioppilaslehteen psykoanalyysimyönteisen artikkelin otsikolla "Psykoanalyysin hyljeksiminen haitaksi lääketieteellemme". Hän haastatteli tuon ajan merkittävimpiä suomalaisia psykiatrian asiantuntijoita: Toivo Pihkasta, Martti Paloheimoa, Veikko Tähkää ja Martti Kailaa.

Vuonna 1967 Lindfors sitten kirjoittikin samaiseen lehteen täysin psykoanalyysivastaisen artikkelin.

- Psykoanalyysi ei ole ensinnäkään biologisesti perusteltu ja sitä paitsi siitä tuli amerikkalainen muoti-ilmiö. Minusta oli kehittynyt lopullisesti amerikkalaisvastainen, vaikka olinhan minä itsekin hinkunut joskus psykoanalyysiin kuten myös Amerikkaan, jonne en päässyt kun minulle ei myönnetty viisumia kommunistisen taustan ja uskontokielteisyyden johdosta.

Pertti Lindforsilla on ällistyttävän tarkka muisti hänen ylistäessään unkarilaisen Szondi Lipotin teosta Kohtalon analyysi, joka teki häneen muinoin suuren vaikutuksen. Teos käsittelee persoonallisuuden ja mielen rakenteiden yhteyttä lahjakkuusalueisiin sekä ammatinvalintoihin ja kiinnostuskohteisiin.

Lindfors on korjannut joitain Szondin virheitä omassa unohdetussa teoksessaan Marksilaisuus ja tiede.

- Lipot Szondi sekoitti väistyvät geenit ja torjutut vietit.

Älyn ylivalta

Pertti Lindforsilla riittää edelleen intoa rakentaa logiikan ja monitieteisen tieteenfilosofian teorioita. Hänellä on suunnitteilla niin suuren tutkielman kirjoittaminen, että se menee kuulemma vielä matematiikan historiaan. Mutta epäkäytännöllisenä miehenä hän ei osaa käyttää tietokonetta eikä tekstinkäsittelyvälineitä.

- Minulla on tuska siinä, että on niin paljon matemaattisia kaavoja, jotka haluaisin oppia, mutta joita en koko elämäni aikana ehdi, hän valittaa.

Tieteellisen intohimon lisäksi Lindforsilla on hellittämätön voitonhimo. Hän haluaisi tutkimuksillaan kilpailla yhden tunnetuimman suomalaisen matemaatikon, vuonna 1980 kuolleen akateemikko Rolf Nevanlinnan kanssa. Älyä Lindfors sanookin ihailevansa yli kaiken ja vaikka hän teoriassa ei hyväksykään älykkäiden julmuutta ja terävien tuhoavuutta, hän sanoo käytännössä olevansa aika vapaamielinen. Mutta ei älyn suhteen.

Vasta nykyään Lindfors sanoo osaavansa arvostaa älyn lisäksi taiteellista ja musikaalista lahjakkuutta. Hän uskoo vapautumisensa liittyvän raitistumiseen. Samoin kun Lindfors ei nuoruudessaan kyennyt hyväksymään oman vajavaisuutensa ja isän sortotoimien takia teknistä käytännön lahjakkuutta, hän oli kouluaikana vihamielinen myös taideaineita kohtaan.

Tietämättömyyttä vastaan

Pertti Lindforsin isä kuoli verisyöpään 57-vuotiaana ja äiti nivelreumansa tuhonneisiin sisäelinvaurioihin 84-vuotiaana.

Kun 34-vuotias Lindfors yllätti kuolemaa tekemässä olevan isänsä lukemassa kristillistä opusta Huutavan ääni korvessa, tyrannin ottein lapsiaan kasvattanut kansakoulunopettaja menetti lopullisesti arvonsa poikansa silmissä.

- Suuret uskonnot ja poliittiset suunnat ovat tieteellisen tutkimuksen, turvallisuuden ja vapauden esteitä. Niitä vastaan taistelen kuin rakkikoira, Lindfors pauhaa.

Myös Suomen tiedepolitiikka on Lindforsin mielestä täysin perseestä ja hän pitää yhtenä vastuullisena Paavo Lipposta.

- Forssan kokouksen yksi tärkeä tunnus oli: kirkko eroon valtiosta! Sen ovat unohtaneet kaikki nuo vähemmistöpuolueet, hän puhisee.

Lindfors sanoo pyrkineensä elämässään ennen kaikkea taistelemaan tietämättömyyttä ja taikauskoa vastaan. Samaa ehdottomuutta hän vaatii myös hengenheimolaisiltaan. Tärkeimpinä arvoinaan hän pitää tieteellisen tutkimuksen vapautta ja kansainvälisen tiedeyhteisön autonomiaa.




Numeron 4/2006 sisällysluettelo | muut numerot | Vapaa-ajattelijain liitto