Numeron 2/2005 sisällysluettelo | muut numerot | Vapaa-ajattelijain liitto


Vapaa Ajattelija 2/2005

jumalaton kulttuurilehti




Kai Leivo



Ajatuksia Jeesus-tarusta



Vanhat roomalaiset historioitsijat jättivät Jeesuksen täysin huomiotta; hänestä ei jäänyt minkäänlaista mainintaa tuon ajan historiallisiin muistiinmerkintöihin. - H.G. Wells

Jumalan kieltämisessä ei nykyaikana ole mitään ihmeteltävää. Sehän on vain tosiasian toteamista. Suomen kielessä "jumala" on pelkkä sana jonka takana ei ole mitään. Mutta entäpä sitten tämä kysymys oletetun Jeesuksen historiallisuudesta? Mielestäni kaikki myytin/tarun ainekset ovat koossa; tarkkaa syntymä- ja kuolinvuotta ei ole tiedossa. Aikalaiset eivät Jeesusta tunne, mikä on todella ihmeteltävää, kun ottaa huomioon Jeesukseen ympätyt maineteot ja tehtävän tässä maailmassa.

Suetonius mainitsee YZ "Chrestus" -nimisen henkilön aiheuttamista levottomuuksista Roomassa - osoittaen samalla, että mistään merkittävästä tapahtumasta ei ole kyse. Onhan ajanlaskumme alkuvuosikymmeninä vapahtaja- /messiaskandidaatteja ollut useampia. Itse Suetonius ei kuitenkaan ollut aikalainen (synt. n. 70 ja kuoli 140).

Usein vedotaan myös Tacitukseen (n. 55-116) joka hänkään ei ollut aikalainen silminnäkijä. Josefus Flaviuksen vähäistä mainintaa Jeesuksesta kaikki tutkijat pitävät kristittyjen myöhempänä lisäyksenä. Kristityt taisivat ajatella, että tässä "uskonsodassa" kaikki keinot ovat sallittuja: kun uskottavuutta ei muuten ole, kelpaavat väärennökset.

Historioitsijoista lähinnä aikalaista on Plinius vanhempi (23-79) joka kirjoitti 37-osaisen sarjan Historia naturalis, johon kokosi tunnontarkasti kaikkea aikansa tietämystä ja tapahtumia. Valitettavasti hänkään ei Jeesuksesta tiedä yhtään mitään.

Friedrich Engels kirjoitti kolmen artikkelin kokoelmassa Kristinuskon alkuperä (Pori 1979), että aleksandrianjuutalainen Filon (n. 25 eaa.-50 jaa.), joka kehitteli oppia Logoksesta eli Sanasta, olisi niin sanotusti kristinuskon "isä" ja stoalainen Seneca (n. 4 eaa.-65 jaa.), jonka tekstejä Uuteen testamenttiin on lainattu lähes sanasta sanaan, olisi sen "setä".

Engelsin pääasiallisina lähteinä on ollut ns. nuorhegeliläisten teologien (lähinnä Bruno Bauerin) usein oikeaan osuva uskontokritiikki. Valitettavasti Bauerin teoksia ei ole saatavilla suomeksi, kuten ei myöhempienkään Jeesusta myyttinä pitävien kirjoittajien - etenkin Arthur Drews - teoksia.

Mistä kaikista lähteistä Uusi testamentti on koottu, sitä tuskin koskaan aukottomasti saadaan selville. Jeesuksen samankaltaisuus esim. Krishna-taruun verrattuna on suorastaan hämmästyttävä.

Jeesuksen oletetusta olemassaolosta on todisteena esitetty myös ns. Torinon käärinliina, johon hänet olisi kääritty ristiltä oton jälkeen. Tarkemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet että liinan ikä ajoitettaisiin vuosien 1260-1390 välille. Tulevaisuudessa Jeesuksesta tullaan uskovien toimesta kirjoittamaan vielä paljon. Uskovia tuntuu vaivaavan mytomania (= kuviteltujen tapahtumien esittäminen tosina, tekaistujen selitysten sommittelu, tekojen puolustelu totuudenvastaisilla selittelyillä. Suuri tietosanakirja. Jyväskylä 2001). Heidän sokealle ja kritiikittömälle uskolle emme mitään voi. Heidän kyseenalaiseksi kunniaksi jää todistamattomien väitteiden levittäminen.

Uskaltaisin väittää, että yhtäkään omilla aivoilla ajattelevaa ei enää saada uskomaan Jeesuksen virheellisesti oletettuun historiallisuuteen. Totuus on usein taruakin ihmeellisempää. Ja totuudella on taipumus - ennemmin tai myöhemmin - tulla julki.


JK. Usein kysytään mitä se vapaa-ajattelu oikein on. Sanoisin että vapaa-ajattelu on uskonnoista vapaata ajattelua; ajattelua ilman uskonnollisia ennakkoluuloja ja dogmien kahleita.




Numeron 2/2005 sisällysluettelo | muut numerot | Vapaa-ajattelijain liitto