jumalaton kulttuurilehti

Jori Mäntysalo

Mitä on uskonnonvapaus?

Uskonnonvapaus on perusoikeus, johon kuuluu vapaus uskoa, vapaus olla uskomatta, ja valtion tasapuolinen suhtautuminen eri vakaumuksiin. Uskonnonvapaus ei edellytä valtion erityistoimia, ja esimerkiksi koulun velvollisuus uskonnon opetukseen ei ole uskonnonvapauden osa. Suomessa uskonnonvapauden suurimmat ongelmat ovat vakaumusten tasa-arvossa.

Uskonnonvapauden kolme osaa

Uskonnonvapaus tai vakaumuksenvapaus voidaan jakaa kolmeen osaan: Positiivinen vapaus harjoittaa uskontoa, negatiivinen vapaus olla osallistumatta uskonnonharjoitukseen, ja valtion tasapuolinen suhtautuminen kaikkiin katsomuksiin.

Positiivinen uskonnonvapaus on se mitä uskonnonvapaudella yleisimmin ymmärretään. Saa rakentaa kirkon tai moskeijan, rukoilla, kertoa muille uskonnostaan, osallistua jumalanpalvelukseen ja niin edelleen. Jos kielletään Raamattujen levittäminen tai synagogan rakentaminen, rikotaan positiivista uskonnonvapautta.

Negatiivinen uskonnonvapaus on vapautta uskonnosta. Se tarkoittaa esimerkiksi että koulussa ei tarvitse osallistua jumalanpalvelukseen, varusmiehenä kenttähartauteen ja niin edelleen. Kun kristittyjä vainottiin 200-luvulla Rooman valtakunnassa, oli syynä negatiivisen uskonnonvapauden puute: Kristittyjen oli kyllä sallittua palvoa omaa jumalaansa, mutta lisäksi kaikkien oli pakko palvoa keisaria jumalana.

Valtion tasapuolinen kohtelu tarkoittaa vakaumusten tasa-arvoa: Mitään uskontoa ei suosita toisen kustannuksella, uskontoja ei suosita uskonnottomuuteen nähden eikä uskonnollisten järjestöjen toimintaa rajoiteta muita järjestöjä enempää. Esimerkiksi vuonna 2003 kumottu uskonnonvapauslaki rajoitti uskontokuntien oikeutta omistaa maata ja kiinteistöjä, ja syrji näin uskonnollista katsomusta.

Uskonnonvapaus on perusoikeus

Uskonnonvapaus on yksi perusoikeuksista. Se liittyy muihin perusoikeuksiin monella tavalla. Uskontoja harjoitetaan yleensä ryhmässä, joten kokoontumis- ja yhdistymisvapaus on tärkeä. Kanta uskonnollisiin asioihin on yksi mielipide, mikä liittää uskonnonvapauden ja mielipiteenvapauden. Uskonnolliset julkaisut taas nauttivat sananvapauden suojaa muiden julkaisujen tapaan.

Perusoikeudet ovat kansalaisen suoja hallintoa vastaan. Demokraattisessa maassa valta on enemmistöllä, ja perusoikeudet suojaavat erityisesti vähemmistöä enemmistön mielivallalta. Suomessa luterilaisilla on enemmistö, joten uskonnonvapaus täällä suojaa erityisesti uskonnottomia ja muiden uskontojen kannattajia.

Mitä uskonnonvapaus ei ole?

Uskonnonvapaus kertoo mitä hallinto ei saa tehdä: Ei saa kieltää rukoilemasta, ei saa pakottaa rukoilemaan, ei saa suosia mitään vakaumusta. Uskonnonvapaus ei edellytä erillistä uskonnonvapauslakia eikä muitakaan erityistoimia valtiolta.

Oikeus oman uskonnon opetukseen yhteiskunnan ylläpitämissä kouluissa ei ole osa uskonnonvapautta, vaan erillinen oikeus. Kuten poliittinen vapaus tarkoittaa puolueille vapautta levittää aatettaan mutta ei koulujen velvollisuutta opettaa minkään puolueen oppia, ei uskonnonvapauskaan tarkoita että valtion tulisi tehdä jotain uskontokuntien puolesta.

Uskonnonvapaus ei myöskään kiellä yhteisöjä rajoittamasta uskonnon harjoitusta ja levitystä. Esimerkiksi kaupunki ei saa kieltää ovelta ovelle saarnaamista, taloyhtiö sen voi tehdä. Minkään yhdistyksen ei tarvitse hyväksyä jäsenikseen kaikkien uskontojen kannattajia. Kauppias saa vapaasti soittaa vaikka virsiä kaupassaan, kunnan ylläpitämässä koulussa näin ei ole.

Uskonnon- ja vakaumuksenvapaus

Suomen perustuslain 11 § määrittelee positiivisen ja negatiivisen uskonnonvapauden:

Uskonnon ja omantunnon vapaus
Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

Lisäksi perustuslain 7 §:n mukaan ihmiset ovat lain edessä tasa-arvoisia uskonnostaan ja vakaumuksestaan riippumatta. Suomi on myös hyväksynyt kansainvälisiä sopimuksia jotka takaavat samat oikeudet.

Käytännössä positiivinen uskonnonvapaus toteutuu Suomessa hyvin. Negatiivisen uskonnonvapauden suhteen on puutteita: Esimerkiksi vaikka koulun oppilaita ei pakoteta kirkkoon, voi opettaja joutua jumalanpalvelukseen oppilaidensa valvojaksi. Päiväkotien uskontokasvatuksesta saa lapselleen vapautuksen, mutta mahdollisuutta ei tuoda juurikaan esille vaan sitä on osattava erikseen pyytää.

Suurimmat puutteet ovat vakaumusten tasa-arvon suhteen. Isoin ongelma on evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon erityisasema. Kummallakin on verotusoikeus ja kumpikin kirkkokunta mainitaan erikseen esimerkiksi koululaeissa. Pienempiä puutteita ovat esimerkiksi Yleisradion velvollisuus tuottaa hartausohjelmia mutta ei vastaavasti uskonnonvastaisia ohjelmia sekä uskontokritiikin vapautta loukkaava jumalanpilkkalaki.

Edelläoleva artikkeli tulee uudelle sivustolle www.uskonnonvapaus.fi. Sivustosta tulee laajin suomenkielinen uskonnonvapautta käsittelevä sivu. Sivuston rungon muodostavat edellisen kaltaiset artikkelit, sekä lyhyitä selityksiä sisältävät hakusanat. Lisäksi omaksi kokonaisuudekseen tulee lasten ja nuorten asioita käsittelevä osuus. Sivustolle tulee myös aihetta sivuavia uutisia.

Sivustolle ei tule minkäänlaista uskontokritiikkiä, eikä tietysti myöskään minkään uskonnollisen opin sisällön puolustusta.

Sivusto suunnataan erityisesti vähemmistöuskontojen kannattajille ja uskonnottomille. Uskonnonvapaus kuuluu kaikille, mutta käytännössä uskonnon- ja vakaumuksenvapaus on erityisesti vapautta elää eri vakaumuksen mukaisesti kuin enemmistö - aivan kuten sananvapaus on erityisesti oikeutta sanoa hallitsijan, demokratiassa enemmistön, kannasta eroavia mielipiteitä. Sivuston tekstit korostavat lievästi uskonnonvapauden vähemmän esillä olevia puolia, vapautta olla harjoittamatta uskontoa ja valtion neutraalia suhtautumista vakaumuksiin.

Käytännössä muutokset moniin vapaa-ajattelijoiden teksteihin ovat vähäisiä. Kun lehdissämme on kerrottu miten ET-opetukseen pääsee, tulee uskonnonvapaus.fi kertomaan miten pääsee muiden uskontojen tai ET:n opetukseen.

Sivuston tekoon tarvitaan apua. Historiaa ja muiden maiden tilannetta pitää selvittää taustatietoa antaviin artikkeleihin, ja Suomenkin lakia selventää monilta kohdilta. Sivuston tiedot pitää tarkistaa, niin että jokaisen artikkelin faktat on ainakin kaksi ihmistä käynyt läpi. Tekstiasu pitää hioa kuntoon. Ulkoasun tekoon tarvitaan joku värisilmää omaava.