Pertti Lindfors: SEIKKAILUNI TIETEEN, VIINAN,
NAISTEN JA POLITIIKAN PARISSA. Tammi, Helsinki 2003, 447 s,
ISBN 951-31-2535-1. Käsikirjoituksesta toimittanut Veli-Pekka
Leppänen.
Ateistifilosofin muistelmat
Tutustuin dosentti Pertti Lindforsiin
ensimmäisen kerran Iisalmen lyseon II B-luokkalaisena
1954-1955.
Pertti oli siihen aikaan nuori ja tyylikäs. Hänellä oli
laudaturit teoreettisessa filosofiassa, käytännöllisessä
filosofiassa ja psykologiassa. Filosofiaa ja psykologiaa koulussa
opetti kuitenkin muodollisesti epäpätevänä uskonnonopettaja,
rehtori Einari Jylhävaaran vaimo Bertta Jylhävaara. Pertti opetti
muodollisesti epäpätevänä kasvioppia, eläinoppia ja maantietoa.
Pertin tiedot näistä oppiaineista olivat lähes uskomattoman hyvät,
mikä johtui hänen erinomaisesta muististaan ja
lukeneisuudestaan.
Minulla oli Pertin oppiaineissa 10. Silloinen luokkatoverini
Jaakko Amperla opetti tekniikan, jolla sai itsensä näyttämään
hyvältä osaajalta. Kun emme tienneet, painauduimme piiloon
auditoriotyyppisen luokan takapenkeille, ja kun tiesimme,
viittasimme.
Iisalmen lyseon II B -luokka oli Pertin opettamista luokista
pahin. Siellä oli paljon luokalleen jääneitä, jotka sitten
tipahtivat pois koulusta. Pertti antoi runsaasti jälki-istuntoja,
mutta ne eivät juuri koulunkäyntiin kyllästyneisiin tehonneet.
Luokasta tuli suoraan ilman luokallejääntejä vuonna 1961 vain 7
ylioppilasta, joihin minulla oli kunnia kuulua.
Pertti Lindfors on mielestäni Suomen kaikkien aikojen parhaan
filosofin, edesmenneen akateemikko Eino Kailan (lukekaa
esimerkiksi Eino Kaila: Nykyinen maailmankäsitys, Otava,
1929!) lahjakkain oppilas. Kun loogisen empirismin vastustajat ja
kristinuskon ystävät nousivat valtaan Eino Kailan jälkeen (ja
osittain jo Eino Kailan eläessä), Lindforsia alettiin syrjiä. Tämä
syrjintä jatkuu edelleen.
Lindforsin muistelmat päättyvät vuoteen 1961. Muistelmien
toinen osa on mielestäni ehdottomasti julkaistava, vaikka
Veli-Pekka Leppänen kuvaa lyhyesti Pertin myöhempiä
vaiheita jälkisanoissaan. Vaikka 1930-, 1940- ja 1950-lukujen
filosofiset taistelut, sen ajan elämäntapa ja sen ajan politiikka
ovat mielenkiintoisia ja vaikka Pertti oli jo silloin aloittanut
KGB:n Albert P. Akulovin tukemat seikkailunsa itäisen
Euroopan maissa, jatko sisältäisi Pertin uran kovimmat taistelut,
Pertin väitöskirjan synnyn ja silloisten vanhakantaisten
kommunistien hyökkäykset esimerkiksi Pertin saksankielistä
väitöskirjaa Der Dialektische Materialismus und der Logische
Empirismus (Dialektinen materialismi ja looginen empirismi,
Jyväskylä 1978, ISBN 951-677-980-8 ) vastaan.
Muistelmien ehdottomasti parasta antia ovat Pertin ajatukset.
Pertti on ollut edelläkävijä monissa asioissa sekä Suomessa että
koko maailmassa. Pertti yhdisti jo yli puoli vuosisataa sitten
loogisen empirismin, realistisen tietoteorian ja materialismin
yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, joka on jäänyt uudelta
filosofisukupolvelta huomaamatta. Kybernetiikka,
perinnöllisyystiede ja dynaaminen psykologia olivat Pertin
filosofian pääkohtia jo silloin, kun muut marxilaiset taistelivat
hankittujen ominaisuuksien väitetyn periytyvyyden puolesta (Trofim
Lysenko).
Matematiikanfilosofina ja loogikkona Pertti on aina vastustanut
logiikan, matematiikan ja täsmällisten luonnontieteiden syrjintää.
Hän vastustaa jyrkästi esimerkiksi Stephen Toulminin kirjan
Kosmopolis (esipuheen kirjoittanut Paavo Lipponen)
edustamaa postmodernismia.
Erkki Hartikainen
|