jumalaton kulttuurilehti

Kirkon väkiluku laski

Nuoret aikuiset aktiivisimpia liittyjiä ja eroajia

Luterilaisen kirkon väkiluku kääntyi viime vuonna hienoiseen laskuun. Viimeksi laskua oli vuonna 1999 ja 90-luvun alun lamavuosina. Luterilaisen kirkon läsnäoleva väestö vuoden vaihteessa oli 4 402 521 henkeä, mikä on 84,6 prosenttia suomalaisista (84,8 vuonna 2001). Kirkon väkiluku pieneni 2500 hengellä. Miinukselliseen tulokseen vaikuttivat kuolleiden määrän kasvu ja kastettujen määrän lasku sekä kirkosta eroamisen lisääntyminen.

Kirkosta erosi 16 077 henkeä, missä lisäystä edellisvuoteen verrattuna on vajaat 2 000 henkeä (+14 %). Kirkkoon liittyi 10 377 henkeä (-2 %). Liittyneiden luku ei sisällä kastettuja pikkulapsia.

Tutkijalle kirkosta eroamisen kasvu ei tullut yllätyksenä. "Kehitys oli arvattavissa ottaen huomioon, että kirkko oli julkisuudessa edellisiä vuosia kielteisemmässä valossa naispappeuskysymyksen ja parisuhdelain johdosta", sanoo tutkija Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskuksesta. "Moraalisena auktoriteettina näyttäytyminen ei ole nykyisessä ilmapiirissä suotuisaa toisin kuin tasa-arvon edistäminen."

Kirkon tutkimuskeskus keräsi tietoja 80 seurakunnasta selvittääkseen tarkemmin kirkkoon liittyjän ja kirkosta eroajan profiilia. Nuoret aikuiset ovat sekä aktiivisimpia kirkosta eroajia että kirkkoon liittyjiä.

Tyypillisin kirkosta eroaja on kolmekymppinen mies pääkaupunkiseudulta. Kaksi kolmesta (66 %) viime vuonna kirkosta eronneesta oli 18-39 vuotias. Vain 3 prosenttia eronneista oli yli 60-vuotiaita. Kirkkoon liitytään erityisesti rippikoulun ja kirkollisten toimitusten yhteydessä. Tyypillinen kirkkoon liittyjä onkin 15-vuotias rippikoululainen tai kolmenkymmenen ikävuoden molemmin puolin oleva naimisiin menijä. Myös eläkeikässä liittyminen on yleistä. Sekä kirkosta eroaminen että kirkkoon liittyminen on yleisintä Helsingin hiippakunnan alueella.

Kirkosta eroaminen harvoin protesti

Tutkija Kati Niemelän mukaan kirkosta eroamisen syyksi mainitaan useimmiten kirkollisvero. "Pohjimmaisena syynä on yleinen vieraantuminen kirkon arvomaailmasta. Jos kirkon jäsenyys on menettänyt merkityksensä, tuntuu kirkollisveron maksaminen turhalta rasitteelta. Aatteelliset syyt ovat suhteellisen harvinaisia."

Eroaminen voi olla myös protesti seurakunnan tilannetta kohtaan, kuten Valkealan tulehtunut naispappeuskysymys osoittaa.

Yksittäisistä seurakunnista kirkosta eroaminen kasvoi suhteellisesti eniten Valkealan seurakunnassa, josta erosi 154 henkeä. Määrä yli seitsenkertaistui vuodesta 2001, jolloin seurakunnasta erosi 19 henkeä. (KT 14.3.2003 mo)

Olipa kerran...

...kaksi kansalaista, jotka olivat seurakunnan jäsenenä, mutta eivät käyneet kirkossa kuin sukulaistensa hautajaisissa. He uurastivat työssään ja maksoivat kirkollisveroa säännöllisesti.

Elämä kulki radallaan, kunnes toinen kumppanuksista kuoli. Hautajaisseremoniat pidettiin tavanomaisin rituaalein. Jäljellejäänyt ihmetteli seurakunnan myöhemmin lähettämää laskua. Siinä veloitettiin erinäisistä toimenpiteistä hautaustoimen yhteydessä, joskin siinä mainittiin, että hautapaikka on kyllä ilmainen. Jäljelle jäänyt oli ymmällään! Hän laski, että he kumpikin olivat olleet samassa työpaikassa samanlaisessa palkkasuhteessa runsaat 30 vuotta ja tienanneet kumpikin erikseen vuosittain n. 100 000 mk, josta olivat kumpikin erikseen maksaneet kirkollisveroa 1,5 % eli 1 500 mk vuodessa, 30 vuodessa 45 000 mk eli yhteensä 90 000 mk, mutta seurakunnalle tämä ei riittänyt, kun lähdön aika oli tullut.

Sitten hän ynnäsi, että jos noin 3 miljoonaa kanssakulkijaa olivat suorittaneet samansuuruisista tuloista saman veron, oli kirkko netonnut vuodessa 135 miljardia mk (1 500 mk/v x 3 000 000 kansalaista = 135 000 000 000).

Yllätys oli suuri, kun hän laski, että tuolla summalla olisi saanut 30 vuodessa 135 000 kappaletta miljoonan markan omakotitaloa. Myöhemmin hänelle selvisi, että kirkollisveroahan menee myös omaisuudesta, eläkkeistä, peruspäivä- ja äitiyspäivärahoista, lasten kesätöistä ja yleensä kaikesta tulosta syntymästä kuolemaan asti, joten kirkon saama summa on moninkertainen hänen alkulaskelmaansa nähden. Eräänä aamuna, kun hän jälleen lähti töihin luettuaan sitä ennen seurakuntauutisen, jossa seurakunta myi omistamaansa metsää 500 000 mk:lla, hän käänsi katseensa ylös ja kiitti ajatuksissaan jumalaa siitä, että kirkolla menee sentään hyvin!

Civis