jumalaton kulttuurilehti

Uskontotieto veisi ihmisoikeustoimikuntaan

Kuntaliitto (HS 16.1.2003) on esittänyt, että kouluissa opetettaisiin kaikille oppilaille pakollisena uskontotietoa. Kuntaliitto puolustaa evankelisluterilaisia lauluja ja juhlia kaikille pakollisina. Tämä on aivan yhtä törkeä ihmisoikeusloukkaus kuin että kaikki oppilaat velvoitettaisiin kumartamaan viisi kertaa päivässä Mekkaan päin. Lisäksi kuntaliitto väittää virheellisesti, että uskonnollisten yhdyskuntien perustaminen olisi lakiesityksen mukaan helpottumassa. Opetusministeriön (Joni Hiitola) mukaan lakiesitys päinvastoin saattaa aiheuttaa joidenkin nykyisten uskontokuntien poistamisen rekisteristä.

Norjan vastaavasta opetuksesta on käynnissä valitusprosessi Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimessa Strasbourgissa. Äskettäin Kansainvälinen humanistinen ja eettinen unioni (IHEU) on voimakkain sanankääntein ilmoittanut tukevansa norjalaisten valitusta.

Allekirjoittanut yhdessä muiden suomalaisten kanssa valitti peruskoulujen uskontojen historian ja siveysopin opetuksesta vuonna 1978 YK:n Genevessä toimivalle Ihmisoikeustoimikunnalle. Puolet peruskoulujen uskontojen historian ja siveysopin opetuksesta oli kristinuskoa. Kun valitus otettiin käsittelyyn, silloinen kouluhallitus muutti yhdessä yössä opetussuunnitelman valittajan vaatimusten mukaiseksi. Vastaavasti annettiin asetus, joka vapautti uskontokuntiin kuulumattomat opettajat ja uskonnonopetuksesta vapautetut oppilaat päivänavauksista ja uskonnollisista tilaisuuksista. Sittemmin asetus on kumottu sillä verukkeella, että perustuslaki takaa saman oikeuden.

Ainoa oikeudenmukainen keino säästää on lopettaa kaikki katsomusopetus kouluista. Muut vaihtoehdot, myös nykyinen, loukkaavat uskonnottomien oikeuksia.

Kuntaliiton tiedot kansainvälisestä oikeudesta ovat myös vajavaiset. Riippumatta siitä, mitä esimerkiksi perustuslaki sanoo, kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 18. artiklan mukaan vanhemmilla tai laillisilla holhoojilla on ensisijainen oikeus päättää lastensa uskonnollisesta ja moraalisesta kasvatuksesta yhdenmukaisesti oman vakaumuksensa kanssa. Sanoin eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, että sopimus ei anna tätä oikeutta edes Suomen eduskunnalle.

Valitukseni vetosi tähän artiklaan, ja jos tilanne toistuu, asia otetaan varmasti Ihmisoikeustoimikunnassa käsiteltäväksi.

Erkki Hartikainen
Fil. maist.
Helsinki

Kuntaliitto esittää kouluun uskontotietoa

Suomen kuntaliiton mukaan hallituksen esitys uskonnonvapauslaiksi on keskeneräinen ja vaikeuttaisi toteutuessaan koulujen uskonnon opetusta.

Esityksen mukaan "oman uskonnon opetus" korvaisi käsitteenä tunnustuksellisen opetuksen. Samaa uskontosuuntaa edustavia tulisi olla vähintään kolme. Koululaisille turvattaisiin myös mahdollisuus olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen koulun tilaisuuksissa. Sisältöjen ei olisi tarkoitus muuttua.

Esitetyn tilalle liitto esittää kaikille oppilaille yhteistä uskontotietoa, jossa olisi opetusta eri uskonnoista sekä arvoista ja eettisistä kysymyksistä.

Tunnustuksellisen uskonnon opetuksen järjestäminen voitaisiin Kuntaliiton mukaan antaa kunkin uskonnollisen yhdyskunnan tehtäväksi. Eri uskontojen mukaisen opetuksen järjestämisessä on monikulttuurisissa kunnissa jo nyt suuria ongelmia, muistuttaa opetus- ja kulttuuriyksikön päällikkö Anneli Kangasvieri.

Kun uskonnollisten yhdyskuntien perustaminen helpottuu, voisi siitä aiheutua myös taloudellisia ongelmia. Tarvittaisiin lisää opetusryhmiä, oppimateriaalia, opettajia, opetussuunnitelmia ja omia tehtäviä ylioppilaskirjoituksiin.

Kuntaliitto vaatii myös, että laissa tulisi tarkoin määritellä, mitä uskonnon harjoittamisella tarkoitetaan. Nyt tulkinta on jäämässä liikaa kouluille itselleen.

"Se on aika ruljanssi, jos rehtori esimerkiksi tietää, että tietty opettaja pitää aina päivänavauksen, jossa on uskonnollisia elementtejä, niin hänen pitäisi ilmoittaa kotiin ja kysyä, voiko oppilas osallistua siihen", Kangasvieri havainnollistaa. "Tai onko joulujuhlan Maa on niin kaunis uskonnollinen laulu, josta oppilas voidaan vapauttaa."

Koulujen juhlatraditiot ovat liiton mukaan osa suomalaista kulttuuria, minkä lisäksi niiden kautta välittyy koulun eettinen arvomaailma, johon kuuluu uskonnollinen suvaitsevaisuus.

Uskonnonvapauslakia valmisteltaessa tulisi Kuntaliiton mukaan vielä selvittää, sisältääkö perustuslaki velvoitteen järjestää tunnustuksellista tai oman uskonnon mukaista uskonnon opetusta.