jumalaton kulttuurilehti

Ateismi vahvoilla intiassa

Monien vapaa-ajattelijoiden tuntema Intian ateistikeskuksen johtaja Lavanam vieraili jälleen Suomessa. Vierailu oli yksityisluontoinen, mutta Vapaa Ajattelija onnistui tavoittamaan tämän kansainvälisen ateismin merkkihenkilön hänen pistäytyessään vapaa-ajattelijain liiton toimistolla 24.7.2002.

Lavanamin seurueessa mukana olivat hänen ottotyttärensä Ratna sekä tämän suomalainen aviomies Pertti Holopainen. Liiton toimistolla paikalla oli allekirjoittaneen lisäksi myös puheenjohtaja Erkki Hartikainen, joka on Lavanamin tuttava jo vuosikymmenien takaa. Vuonna 1980 Hartikainen vieraili Intiassa ateistikonferenssissa. Keskustelua käytiin aluksi näistä maailmalla pidetyistä ateistikonferensseista. Lavanam esitti, että seuraava voisi olla Yhdysvalloissa. Hartikaisen mielestä "Yhdysvaltain kongressia seuraavan pitäisi olla Moskovassa, koska siellä tarvitaan julkisuutta ja tukea." Lavanam kertoi menettäneensä kontaktinsa Moskovan ateistitoimintaan Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen, mutta Hartikaisella oli kertomansa mukaan yhä ajankohtaisia kontakteja sielläpäin.

Johtavia ateistimaita

Intiassa on ateistitoimintaa huomattavasti enemmän kuin länsimaissa usein tullaan ajatelleeksi, ja sillä on jo kohtalaisen pitkät perinteet. Sinällään ateismi ei ole vierasta Intian klassisessa filosofiassa, kuten myös Lavanam huomauttaa - mutta nykyisetkään virtaukset eivät ole mitään tuontitavaraa, vaan saivat alkunsa samasta imperialismin vastaisesta kansalaistoiminnasta kuin gandhilainen vastarintaliike. Lavanamin isä Gora, joka aikoinaan perusti ateistikeskuksen oli mukana Ganhdin kuuluisassa suolamarssissa ja Mahatma itse arvosti hänen näkemyksiään.

Kansainvälisestikin Intia on johtavia ateistimaita, jolla Lavanamin mukaan on "sekulaari, sosialistinen ja demokraattinen" valtiojärjestys. "Huolimatta siitä, että hindufundamentalismi tekee tuloaan, muslimi saattoi äskettäin tulla presidentiksi sillä perusteella, että hän on henkilönä sekulaarimielinen."

Lavanamin mukaan nykyinen ateistitoiminta on hyvinkin selvästi jakautunut alueittain eri järjestöihin. Intian ateistikeskus on voimakkaimmillaan Andhra Pradeshissa, kun taas rationalistijärjestö pitää kotipaikkanaan Tamilnadua. Keralassa ja Biharissa toimii myös laajaa kannatusta omaava rationalistiyhdistys. Delhissä ja Bombayssa toiminta keskittyy humanistiyhdistyksiin.

Totalitarismin juuret

Lavanam, joka ei ole tavannut minua aikaisemmin, kyselee minulta taustoistani ja tehtävistäni vapaa-ajattelijoiden piirissä. Kerron vastaavani osaltani lehden toimitustyöstä sekä tietyistä toimisto- ja tiedotustehtävistä. Kerron myös filosofian opinnoistani ja tutkimustyöstäni, jossa totalitarismin moderneja muotoja tarkastellaan uskonnonfilosofisesti eräänlaisina pastoraalisen (kirkollisjohdatuksellisen) tietoon pohjautuvan valtahierarkian nykyaikaisina muotoina.

Myös Lavanamin mielestä totalitarismin perusolemus löytyy jumalauskosta. "Totalitaristisen metafysiikan mukaan kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisia. Joillakin on parempi tieto muiden elämästä." Jumalauskon puuttuessa korkeamman johdatuksen metafysiikka voi pohjautua taloudelliseen, psykologiseen tai biologiseen kielenkäyttöön.

Messiaanista humanismit

Lähetysuskonnollisen kielenkäytön tieteellistyminen voi mahdollistaa jopa sen, että totalitarismi esiintyy näennäisesti uskonnollisen taantumuksen vastaisena voimana. Tämä on tiedetysti ollut asian laita Neuvostoliitossa, joka luhistumiseensa saakka oli maailman ateistitoiminnan keskiössä. Vastaavanlaisia piirteitä ei Lavanamin arvion mukaan puutu nykyisestäkään maailmantilanteesta.

"Neuvostoliiton romahduksen jälkeen ateistiset liikkeet ovat olleet huonoissa kantimissa ja tilalle on tullut konsumerismi ja markkinafilosofia. Sen sijaan uskonnollisen terrorismin kukistamisen nimissä Amerikka on jälleen kerran pyrkimässä maailmanherruuteen." Olemmeko siis luisumassa kohti uutta näennäishumanismia, jossa aatesisällöiksi käyvät jotkin massoja seremoniallisesti yhdistävät piirteet?

Hartikainen pitää hiukan arveluttavana sitä, että viime aikoina humanistikonferensseissa on käsitelty enemmän islamilaisen fundamentalismin kaltaisia ulkoisia uhkatekijöitä kuin itse humanistisen filosofian sisältöjä. Pertti Holopaisen mielestä tämä ei ole niin oleellista, vaan sen sijaan esimerkiksi humanistisen seremoniallisuuden esittely on massatilaisuuksissa luontevasti aatteellisesti yhdistävä ohjelmasisältö. "Kyseessähän ei ole tieteellinen kokoontuminen."

Ratna Holopainen toteaa, että kansainvälisen toiminnan tasolla on näkyvissä toisellakin tavoin uudenlainen asetelma: aikaisempaa enemmän nuoria osanottajia sekä osanottajia Afrikan maista - ja aikaisempaa enemmän myös naispuolisia osanottajia.

Tilanne Suomessa...

Keskustelu kääntyy Suomen tilanteeseen, jossa Hartikaisen mukaan on sekaannusta ateistien yhteistoiminnassa. Lavanam kehuu Hartikaisen alullepanemaa suomalaista "sekulaarin etiikan" kouluopetusta "yhdeksi suurimmista yksittäisten henkilöiden saavutuksista" ateistisen toiminnan alueella. Hartikainen näkee keskeisenä ongelmana laajemminkin koulutusmahdollisuuksiin liittyvän epätasapainon.

"Vapaa-ajattelijain liitolla on pitkä menneisyys osana suomalaista työväenliikehdintää, jolloin uskontoa vastaan taisteltiin kovasti. Vielä 60-luvulla se oli tällainen järjestö. Nyt meillä on paljon uusia ihmisiä, mutta ei mitään teologista tiedekuntaa vastaavaa laitosta, joka kouluttaisi meikäläisiä. Monetkaan eivät ymmärrä kovin paljoa ateismista. Liitolla vain on paljon omaisuutta, jonka tuottoja muut järjestöt havittelevat, vaikka osa meidän järjestössämme toimivista ei haluaisi antaa rahoja pois." Hartikainen viittaa Prometheus-leirijärjestöön ja sen toiminnanjohtaja Eino Huotariin, joka on kannattajineen vastustanut sitä, että Vapaa-ajattelijain liitto toimii avoimesti ateistijärjestönä. "He eivät tosiasiallisesti välitä vapaa-ajattelusta, mutta heillä on määrällisesti paljon ääniä käytettävissään, ja heidän tavoitteenaan on tehdä Vapaa-ajattelijain liitosta jonkinlainen rahoitusjärjestö tietyille muille järjestöille, joiden toimintaan liitolla ei ole sanomista."

Tämänkertainen Lavanamin vierailu Suomeen oli järjestyksessä yhdestoista. En- simmäisestä onkin jo kulunut 22 vuotta. "Kun tyttäreni on naimisissa Pertin kanssa, tulemme luonnollisestikin tutuiksi."

...ja Ruotsissa

Teologian opetus on Ruotsissakin yhä valtion rahoittamaa ja kaikille pakollinen koulujen "tunnustukseton" uskontotieto on eettisiltä sisällöiltään luterilaisen kirkon ohjastuksen mukaista. Kuninkaalta vaaditaan edelleen kirkon jäsenyyttä. Sen sijaan kaikki pitää nykyisin voida lakisääteisesti haudata omalla paikkakunnallaan vaikka ilman mitään uskonnollisia menoja.

Ruotsissa uskonnoton järjestötoiminta on keskittynyt humanistijärjestöön, jolla on noin tuhat jäsentä (vrt. Vapaa-ajattelijain liiton kaksinkertainen jäsenmäärä). Erikseen on olemassa pieni joukko "puhdasoppisia" ateisteja, jotka Pertti Holopaisen mukaan jättivät humanistiyhdistyksen. Syyt välirikkoon jäivät epäselviksi.

"Jos joku on ateisti siksi ja vain siksi, että hänet lapsuudessaan tai nuoruudessaan alistettiin uskonnollisuuteen, siinä on mielestäni vaikea nähdä muuta kuin halua tehdä oikeutta itselleen. Niin kauan kuin olemme näinkin harvalukuisia, ei ole järkeä jakautua moneksi eri yhdistykseksi, mutta jos jäsenmäärä kasvaa, niin silloin voisi olla jokin sateenvarjo useille eri järjestöille." Ruotsissa toiminta on suurelta osin keskittynyt seremoniallisuuteen, kuten hautajaisten ja nuorison leiritoiminnan järjestämiseen. Lisäksi on järjestetty keskustelutilaisuuksia eutanasian tapaisista aiheista, joissa uskonto ja sekulaarihumanistinen etiikka joutuvat vastakkain. Merkillepantavaa oli, että Ruotsin humanistien viimeksi järjestämässä kirjanäyttelyssä Göteborgissa oli mukana yli 100 suomalaista kirjoittajaa.

Kirkollisten piirien tempauksissa on huvittavia piirteitä myös naapurimaassa. Suvivirren ("Jo joutui armas aika") ruotsinkielistä vastinetta vastustetaan ja monet ruotsalaiset papit eivät haluaisi sitä laulettavan kirkoissa. Syynä on kuuleman mukaan se, että laulussa sanotaan, että kesää ei tule ellei itsekukin tee sitä itselleen. Tämähän on vastoin kirkollista maailmankäsitystä, jonka mukaan Jumala järjestää kaiken parhain päin.

Janne Vainio