Uskomusten ihmeellinen kirjo

Kirja-arvostelu;

Risto Selin
Ihmeellinen maailma
skeptikon tietosanakirja
Ursa 2001, s. 325

Maailma on täynnä mitä ihmeellisempiä uskomuksia ja uskomusjärjestelmiä. Vallitsevat maailmanuskonnot jo itsessään pitävät sisällään lukemattoman määrän erilaisia suuntauksia ja oppirakennelmia. Näiden lisäksi löytyy laaja kirjo vanhoja kansanuskomuksia ja niiden uudelleenlämmittelyjä. Kun tähän soppaan vielä sekoittaa itseoppineiden kansanparantajien ja kotifilosofien keksimät omintakeiset systeemit, ei ole ihme, että tavallinen pulliainen ei enää oikein tiedä, mikä on totta ja mikä valetta.

Muutama vuosi sitten suomalaisten skeptikkojen järjestö Skepsis ry. päätti koota sanakirjan, joka tarjoaisi tieteen näkökulman yleisimpiin uskomuksiin ja maailmanselityksiin, joita nämä erilaiset oppijärjestelmät ovat pullollaan. Moni suomalainen kun ei välttämättä tiedä, mistä on kysymys, kun puhutaan esimerkiksi ”biodynaamisesta viljelystä”, ”bioenergiasta” tai ”grafologiasta”.

Alunperin kirjasta piti tulla noin 100-sivuinen hakuteos, joka julkaistaisiin nettiversiona ja jossa kysymys ? vastaus -periaatteella käytäisiin läpi yleisimpiä oppeja ja pseudotieteitä. Tehtävään lupautui Helsingin yliopistossa psykologiaa opiskeleva toimittaja Risto Selin, joka sai vihdoin vuoden 2001 lopulla työnsä päätökseen. Matkan varrella ajatus suppeasta hakuteoksesta oli kuitenkin kypsynyt 325-sivuiseksi tietosanakirjaksi, joka sisältää sekä lyhyitä artikkeleita että sananselityksiä erilaista ilmiöistä.

Onneksi näin on käynyt, sillä nyt meillä on käsissämme ensimmäinen todellinen suomenkielinen tietosanakirja, josta voi nopeasti tarkistaa, mistä missäkin ilmiössä tosiasiassa on kyse. Selin ei ole tyytynyt vain esittelemään outoja oppeja ja ilmiöitä, vaan on pyrkinyt myös selventämään, miksi jokin väite hänen mielestään on perusteeton ja joku toinen kenties perustellumpi. Ruotiessaan niin sanottuja yliluonnollisia ilmiöitä hän tarjoaa myös rautaisannoksen tieteellisen ajattelun perusteista kuten mitä tarkoitetaan aivopuoliskojen eroilla, argumentoinnilla, empiirisellä tutkimuksella, Fermin paradoksilla, Humen giljotiinilla, paradigmalla ja niin edelleen.

Kirja sisältää lähes 500 hakusanaa. Se kattaa vain pienen osan koko siitä laajasta uskomusten viidakosta, joka ympärillämme vallitsee kuten kirjoittaja itsekin toteaa. ”Outoja ilmiöitä ja oppeja on yksinkertaisesti liian paljon, jotta niitä kaikkia voisi käsitellä yhdessä teoksessa tai edes yhdessä ihmiselämässä”, hän sanoo.
Selin on kuitenkin tehnyt valtaisan pohjatyön haravoidessaan pitkin ja poikin uskomusten ihmeellistä maailmaa ja poiminut sieltä ilmiöt, joista ei kriittistä näkemystä ainakaan suomen kielellä ole ollut kovin paljon tarjolla. Kirjastot ja kirjakaupat ovat kylläkin pullollaan näitä ilmiöitä kuvaavia teoksia, mutta harvassa niistä löytyy edes kritiikin hippunen. Niille, jotka haluavat perehtyä syvällisemmin kirjan aihepiireihin, Selin on koonnut teoksen loppuun varsin mittavan kirjallisuusluettelon.

Kirjan on kustantanut tähtitieteen harrastajien yhdistys Ursa, joka on aiemminkin yhtenä harvoista kustannustaloista tuottanut paranormaaleja ilmiöitä kriittisesti tarkastelevia teoksia. Se on muun muassa kustantanut Skepsis ry:n aiemmin julkaisemat teokset Paholaisen asianajaja (1989) ja Paholaisen asianajajan paluu (1997).

Marketta Ollikainen