Vapaa Ajattelija 4-5/2000

jumalaton kulttuurilehti

 Vapaa Ajattelijan 4-5 2000 sisällysluetteloon | Vapaa Ajattelijan sisällysluetteloon | Vapaa-ajattelijain liiton sivustoon



Rakas, näytät niin tavalliselta ja symmetriseltä tänään

Keskiarvoisuus on kaunista, symmetrisyys on kaunista, älykkyys on kaunista.

Eräässä kokeessa 1990-luvun alussa psykologit ottivat kadulta sattumanvaraisesti joukon miehiä ja naisia ja muodostivat heidän kasvoistaan tietokoneella keskiarvokasvot, "Matin ja Maijan". Sitten toisten koehenkilöiden käskettiin arvioida tietokoneen tekemiä kasvoja.

Koehenkilöt mielsivät keinotekoisesti muodostetut Matin ja Maijan keskiarvoiset kasvot kauniimmiksi kuin yhdenkään yksittäisen henkilön kasvot. Ilmeisesti mielestämme löytyy tällainen kasvojen prototyyppi, johon vertaamme kohtaamiamme kasvoja.

Tavallisuus siis viehättää, mutta se ei ole ainoa kriteeri kauneudelle. Kun muodostettiin keskiarvo tavallista kauniimmista kasvoista, oli tuloksena Super-Matti ja -Maija, jotka miellettiin jälleen yksittäisiä kasvoja kauniimmaksi.

Viimeksi annettiin tietokoneen muokata Super-Maijaa kauemmaksi Maijasta. Jos esimerkiksi Super-Maijalla oli pienempi leuka kuin Maijalla, eroa kasvatettiin entisestään. Näin syntyneet kasvot, sanotaan vaikka Ultra-Maija, olivat vielä Super-Maijaakin kauniimpia.

Löydös on merkillinen, sillä helposti olettaisi, että sukupolvien kuluessa evolutiivinen valintapaine ohjaisi kaikkia kasvoja kohti Ultra-Mattia ja -Maijaa. Miksi niin harva on kaunis? Miksei Super-Maijoja, saati Ultra-Maijoja ole olemassakaan? Jostain kauneuden osasta täytyy ilmeisesti maksaa niin kova hinta, että se kumoaa kauneudesta koituvan hyödyn.

Äärimmäinen kauneus saattaisi esim. vaatia välttämättömien anatomisten rakenteiden uhraamista. Pieni leuka on naisella kaunista, mutta liian pienellä leualla olisi vaikea syödä. Liian kauniita kasvoja voisi myös olla vaikeampi tunnistaa ja erottaa kuin kasvoja, joissa on jotain pieniä poikkeamia.

Toisaalta mieltymykset vastakkaisesta sukupuolesta muuttuvat evoluution mittakaavassa hyvinkin nopeasti. Systeemi ikään kuin ruokkii itseään: jälkeläiset perivät sekä vanhempien ulkoisia piirteitä että heidän mieltymyksiään. Kun siis valitsemme kumppaniksi kauniin, perivät lapset sekä kumppanin kauneutta että myös omia kauneutta aistivia ja arvostavia piirteitämme.

Kauneus riippuu paljolti myös vasemman ja oikean puolen symmetrisyydestä. Ihmisvartalo on monella tapaa epäsymmetrinen, esim. sydän on aina vasemmalla puolella. Pienemmät vartalon epäsymmetrisyydet eivät ole yhtä johdonmukaisia. Joillain oikea korva on isompi kuin vasen, joillain se on toisin päin.

Pienet poikkeamat tästä symmetrisyydestä vaikuttavat siihen, millaisena yksilö havaitaan ja miten häntä kohdellaan. Esimerkiksi symmetrisillä miehillä on enemmän seksuaalipartnereita elämänsä aikana, heidän ensimmäiset seksikokemuksensa ovat aiemmin, ja he tyydyttävät kumppaninsa epäsymmetrisiä miehiä paremmin.

Merkillistä kyllä symmetrisyyttä ei havaita pelkästään vertaamalla vasenta puolta oikeaan. Symmetristen ihmisten kasvoja pidetään kauniimpina, vaikka koehenkilöt näkisivät vain toisen puolen kasvoista. Symmetrisyys siis korreloi jonkun muun kasvon piirteen kanssa. Ja näkö ei ole ainoa aisti symmetrisyyden havaitsemisessa: koehenkilöt mieltyivät enemmän pelkkään symmetristen ihmisten hajuunkin.

Kauneus liittyy myös älykkyyteen. 1990-luvun alussa huomattiin, että symmetrisyys ja älykkyysosamäärä riippuivat toisistaan: älykkyystesteissä pärjäävillä oli symmetrisemmät vartalot. Tämä antaisi olettaa, että he olivat vastustuskykyisempiä yksilönkehitystä haittaaville tekijöille esim. tulehduksille kohdussa ja lapsuudessa.

Älykkyyden (ja kauneuden) periytyminen ei siis välttämättä ole tulosta "älykkyysgeeneistä" (tai kauneusgeeneistä) vaan epäsuorasti kyvystä vastustaa tulehduksia, loisia tms. Älykkyysosamäärää ei tämän mukaan peritä sellaisenaan, vaan pikemminkin peritään kyky kehittää älykkyysosamäärä tietyissä olosuhteissa.

Toki kulttuurikin vaikuttaa monin tavoin kauneuskäsityksiimme. Vaikka esim. osaamme laittaa vieraankin rodun kasvot kauneusjärjestykseen, oma etninen ryhmä koetaan silti yleensä kauniimmaksi. Evoluutio on tehnyt meistä kauneuden janoajia, mutta osaamme silti olla joustavia.

Entä millainen olisi siis ohje kauneutta halajavalle? Näytä niin paljon siltä kuin muutkin pyrkivät näyttämään, mutta lisää pieni luomi suunpieleen, jotta erotut kauniiden joukosta. Anna myös plastiikkakirurgin tehdä sinusta symmetrinen, mutta käytä deodoranttia, sillä muut saattavat haistaa todellisen epäsymmetrisyytesi.

Osmo Tammisalo