LAUSUNNOT USKONNONVAPAUSKOMITEAN VÄLIMIETINNÖSTÄ

Epäilin edellisessä lehdessä, ettei liitto saa aikaan parannettua lausuntoa uskonnonvapauskomitean mietinnöstä. Tammikuun loppuun mennessä sain sovitun palautteen liittohallituksen jäseniltä. Juha Kukkosen mielestä paperi oli aivan liian radikaali, mutta hän teki kyllä yksityiskohtaisia parannusehdotuksia. Kaikki yksilöidyt parannusehdotukset otettiin lausunnossa huomioon. Lopullinen lausunto on luettavissa Internetissä osoitteessa http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kannanottoja/komitea.htm.

Juha Kukkosen lausuntoluonnos siinä muodossa, kun hän sen minulle sähköpostina lausunnon jättöpäivänä lähetti, on luettavissa osoitteessa http://www.dlc.fi/~etkirja/lausunto.htm.

Niille asiasta kiinnostuneille, joilla ei ole Internetiä, molemmat lausunnot lähetetään postitse, postituspyynnöt voi lähettää suoraan minulle puhelimitse, postitse tai sähköpostina.

Kun Suomen Ateistiyhdistykseltä ei oltu pyydetty lausuntoa, yhdistys ajatteli jättää lausunnon kokonaan antamatta. Kun näytti mahdolliselta, ettei Juha Kukkonen allekirjoita mitään parannettua Vapaa-ajattelijain liiton lausuntoa, muotoilin liiton lausunnosta Suomen Ateistiyhdistyksen lausunnon ja vein sen opetusministeriöön. Sitten muistin, että minun ja Leilan nimet riittävät lausuntoon, ja saatuani kaiken palautteen liittohallituksen jäseniltä ja myös Kukkoselta, vein myös liiton lausunnon minun ja Leilan allekirjoituksilla varustettuna ministeriöön. 

Uskonnonvapauskomitea on julkaissut lausunnoista koosteen, ja Suomen Ateistiyhdistyksen ja Vapaa-ajattelijain liiton lausuntoja on siinä yleensä käsitelty yhdessä. Vapaa-ajattelijain liitto ja Suomen Ateistiyhdistys ovat olleet ainoat järjestöt, jotka ovat lausunnoissaan kannattaneet kaikissa komitean käsittelemissä asioissa täyttä uskonnon ja vakaumuksen vapautta. Jos liittoneuvoston puheenjohtaja Raimo Toivonen ei olisi yllyttänyt minua parantamaan Vapaa-ajattelijain liiton lausuntoa, täydellistä uskonnon ja vakaumuksen vapautta kaikissa asioissa ei olisi kannattanut yksikään lausunto. 

Vapaa-ajattelijain liitolla ei ole edustajaa uskonnonvapauskomiteassa. Itse komiteassa lähinnä vapaa-ajattelijain näkemyksiä oleva henkilö on Martin Scheinin. Juha Kukkonen kuuluu  komitean ns. asiantuntijoihin, joille on pidetty kaksi seminaaria. Itse komitea oli jo välimietintöön mennessä kokoontunut 14 kertaa.

Vapaa-ajattelijain lausunnossa viitattiin kirkolliskokouksen kannanottoihin, jotta lausunnoista tehtävään yhteenvetoon huomattaisiin kirjata vapaa-ajattelijain näkemys kaikkiin niihin kohtiin, joissa kirkolliskokous on esittänyt huomattavasti uskonnon ja vakaumuksen vapaudesta poikkeavia kantoja. Lausuntomme on huomioitu erittäin hyvin lausuntokoosteessa, jonka komitean sihteerit ovat laatineet. Jos lausunnostamme olisi jätetty vain Juha Kukkosen kiireessä kirjoittama ensimmäinen versio (jota liittohallitus ei ollut edes ehtinyt käsitellä),  lausuntokoosteessa olisi vain muutamia mainintoja vapaa-ajattelijain kannanotoista, ja täydellinen uskonnon ja vakaumuksen vapaus kaikissa komitean käsittelemissä kysymyksissä ei olisi tullut lausuntokoosteessa ollenkaan esille. Kun uutta lakia säädetään, vapaa-ajattelijain olisi vaikea vaatia parannuksia, jos he eivät olisi vaivautuneet esittämään komitealle ehdotuksiaan.

Vapaa-ajattelijain liitto ei lausunnossaan uskonnonvapauskomitean mietinnöstä edustanut 650 000 uskontokuntiin kuulumatonta vaan koko Suomen kansan parasta. Täydellinen uskonnon- ja vakaumuksenvapaus on pitkällä tähtäyksellä kaikkien suomalaisten etu. Ei ole mitään näyttöä siitä, että täydellisestä uskonnon- ja vakaumuksenvapaudesta olisi haittaa uskontokunnille. Ulkomaisten esimerkkien valossa voidaan sanoa, että pikemminkin uskonnot hyötyvät täydellisestä uskonnon- ja vakaumuksenvapaudesta.

Mielestäni on käsittämätöntä, että itseään Vapaa-ajattelijain liitoksi kutsuvassa järjestössä on ryhdytty riitelemään siitä, pitäisikö liiton ajaa täyttä vai osittaista uskonnon ja vakaumuksen vapautta

Poliittisista puolueista Kokoomus ja Keskusta ovat johdonmukaisimmin uskonnon- ja vakaumuksenvapauden vastustajia. Vihreän liiton mielestä jo 14-vuotiaana pitäisi olla mahdollisuus päättää omasta osallistumisestaan rippikoulutoimintaan itsensä ikäisten kanssa. Vasemmistoliiton mukaan uskonnollisesta yhdyskunnasta eroamista koskeva ilmoitus tulisi pääsääntöisesti edelleen tehdä henkilökohtaisesti. Lisäksi vasemmistoliitto haluaa mm. vaikeuttaa uskonnollisten yhdyskuntien rekisteröitymistä vaatimalla, että uudella yhdyskunnalla on oltava laajempi kannatuspohja kuin nykyiset 20 henkilöä. Vasemmistoliitto ja Uskontojen uhrit kannattavat ministeriön oikeutta valvoa ja tarkastaa uskonnollisia yhdyskuntia, mikä on kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen mielestä ihmisoikeuksia loukkaavaa. Ruotsalainen kansanpuolue kannattaa ihmisoikeusjärjestöjen vastustamaa neuvovaa elintä, joka ratkaisisi, mikä uskontokunta saadaan rekisteröidä. Ruotsalainen kansanpuolue kannattaa rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille harkinnanvaraista valtionavustusta toiminnan ja hautapaikkojen ylläpitämiseen. Ruotsalainen kansanpuolue kannattaa myös “lain ja hyvien tapojen” noudattamisen säilyttämistä uskonnonvapauslaissa. 

Valtiohallinnon lausunnot ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta (mm. oikeusministeriöllä on järkeviäkin kannanottoja)  yrityksiä vastustaa uskonnon- ja vakaumuksenvapautta teknisillä yksityiskohdilla. Esimerkiksi opetushallitus vastustaa mahdollisuutta päästä pois uskonnonopetuksesta. Väestörekisterikeskus ilmoittaa useaan uskontokuntaan kuulumisoikeuden lisäävän väestöhallinnon kustannuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa säilyttää sosiaalilautakunnilla valtaa lapsen uskonnollisen yhdyskunnan määräytymisen suhteen. Helsingin maistraatti haluaisi 14-vuotiaille nykyistä paremmat mahdollisuudet päästä rippikouluun.

Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta on asettunut tukemaan kirkolliskokousta. Jumaluusopillinen tiedekunta tukee komitean yritystä supistaa uskonnon määritelmää, jotta kovin paljon kristinuskosta poikkeavia uskontoja ei voitaisi hyväksyä. Aikaisemmin jumaluusopillisen tiedekunnan ns. uskontotieteen laitos kannatti uskonnon määritelmän laajentamista niin, että kommunismia voitaisiin pitää uskontona. Vain oikeusministeriö on huomannut, että komitea ei voi ryhtyä määrittelemään jo perustuslaissa käsiteltyjä käsitteitä. Opetusalan Ammattijärjestö on aivan päinvastaista mieltä eli että perustuslain käsitteiden määrittely onkin tämän komitean tehtävä. 

Kunnat ja sitoutumattomina pidetyt kansalaisjärjestöt ovat monissa kohdissa esittäneet uskonnon- ja vakaumuksenvapauden vastaisia kantoja. Mm. Suomen mielenterveysseura haluaisi rajoittaa uskonnollisten yhdyskuntien perustamista korottamalla nykyistä 20 henkilön alarajaa. Yksityiskoulujen liitto haluaa kieltää saatananpalvonnan. Pelastakaa Lapset ry on huolissaan lapsen uskonnollisen aseman pysyvyydestä. Terveydenhuollon Psykologit ry kannattaa uskonnollisten yhdyskuntien viranomaisvalvonnan jatkumista. 

Täydellistä uskonnonvapautta ovat kannattaneet lähinnä uskonnonvastaisiksi luonnehdittavat järjestöt. Ilmeisesti myös useimmat pienet vähemmistöuskonnot haluavat rajoittaa uusien uskontojen tuloa markkinoille. 

Suurista poliittisista puolueista Suomen Sosialidemokraattinen  Puolue ei ole esittänyt välimietinnöstä lausuntoa. Muiden puolueiden kannanotoista ilmenee, että muutokset uskonnonvapauslakiin jäänevät vähäisiksi. Komitean ansiona on pidettävä sitä, että se on ensimmäisenä laatuaan selkeästi kirjannut lausuntokoosteeseensa myös täydellisen uskonnon- ja vakaumuksenvapauden kannattajien mielipiteet.