Vapaa-ajattelijain liiton XXI sääntömääräinen liittokokous pidettiin 19.-20.6.1999 Hämeenlinnassa. Tämän jutun kirjoittaja on ollut mukana kaikissa liittokokouksissa Vaasan liittokokouksesta (1978) lähtien. Hämeenlinnan kokous oli monin tavoin mielenkiintoinen ja omintakeinen liittokokous. Alla kerrotaan lyhyesti sen tärkeimmistä päätöksistä. Kirjoittaja toimi liittokokouksen kokoavana sihteerinä.

Kokoukseen osallistui 23 edustajaa 16 liiton jäsenyhdistyksestä. Puheenjohtajina toimivat Erkki Hartikainen, Timo Meltti ja Tauno Lehtonen, sihteereinä Marko Koivuniemi, Sirkka Vadén ja Kimmo Sundström.

Liittokokousaineisto on laajentunut kokous kokoukselta. Tällä kertaa sivuja oli 94. Esityksiä kokoukselle oli tehty yhteensä 14 kappaletta.

Täpärä äänestys

Kymin yhdistyksen esityksessä vaadittiin liitolta taloudellista ja muuta tukea paikallisyhdistysten jäsenhankintaan. Esityksessä arvosteltiin kovin sanoi liiton varoilla syksyisin Helsingin Sanomissa julkaistua lehti-ilmoitusta. Lisäksi vaadittiin, ettei liittomaksuja koroteta kolmeen vuoteen.

Esitys kaatui äänestyksessä täpärästi äänin 12-11.

Tampereen yhdistyksen esityksessä esitettiin tutkittavaksi jäsenmaksujen porrastamista jäsenten maksukyvyn mukaan. Mahdollisuuksia päätettiin tutkia.

Prometheus-seremoniat Oy:n asia

Suurinta kiinnostusta esitysten tekijöissä oli herättänyt Prometheus-seremoniat Oy:n asia ja siihen liittyvä yhteistyösopimus. Asiasta oli tehty viisi eri esitystä. Liittokokousaineistossa asiaa oli esitelty laajasti käsittelemällä sen historiaa, perustettua yhtiötä, hallituksen toimivaltaa sekä vastuuta, puheenjohtajan sopimattomista menettelytavoista aiheutuneita testamenttien menetyksiä, liittohallituksen ja liittoneuvoston jäsenten sekä liiton jäsenyhdistysten asiassa esittämiä kannanottoja jne.

Esitykset koskivat seuraavia asioita:

- Prometheus-seremoniat Oy:n purkamista;

- liiton luopumista merkitsemistään yhtiön osakkeista;

- liiton yhtiön muiden yhteisöomistajien kanssa solmiman yhteistyösopimuksen purkamista;

- sen toteamista, että liittohallitus oli tehdessään sopimuksen ylittänyt sääntöjen mukaisen toimivaltansa;

- yhteistyösopimuksen mitätöimistä liiton sääntöjen ja edun vastaisena;

- sen toteamista, että yhteistyösopimus loukkaa sananvapautta julkaisutoiminnassa;

- sen toteamista, että yhteistyösopimuksen sisältämä kilpailukielto on vastoin liiton toimintaperiaatteita;

- päättämistä siitä, että yhteistyösopimus ei ole liiton tarkoituksen mukainen ja että sillä on rajoittava sekä haitallinen vaikutus liiton tulevaan toimintaan kymmenen vuoden ajan;

- päättämistä siitä, että hallitus on hyväksyessään sopimuksen rikkonut liiton omaa järjestökäytäntöä vastaan;

- päättämistä siitä, että pyritään yhteistyösopimuksesta seuraavien lisävahinkojen ehkäisemiseen;

- päättämistä siitä, että nostetaan liittoa vastaan mitättömyyskanne käräjäoikeudessa sen vahvistamiseksi, että hallituksen päätös hyväksyä yhteistyösopimus on mitätön myös suhteessa sopimuskumppaneihin ja edustajan valitsemista nostamaan kanne.

Jo asian yleiskeskustelussa noin 20 ihmistä käytti asiasta yhteensä noin 25 puheenvuoroa. Lähes kaikki asiakohdat päätettiin äänestyksen jälkeen. Kahdessa äänestyksessä asia päätettiin kolmen äänen erolla, äänin 12-9 hallituksen esityksen voittaessa. Paljon erimielisyyttä herättänyt sopimus jäi siis voimaan.

Sääntömuutostyö alkaa

Sääntömuutoksia koskevissa esityksissä esitettiin liiton sääntöjen useammankin pykälän muuttamista. Lisäksi esitettiin liiton sääntöjen sekä liiton jäsenyhdistyksen mallisääntöjen puutteiden korjaustyöhön ryhtymistä. Hallitus oli vähätellyt lausunnoissaan muutostarvetta. Hallituksen lausuntoja arvosteltiin siitä, että niissä oli edustajille esitetty monet asiat puutteellisesti tai virheellisesti. Tämä johtui siitä, ettei puheenjohtaja ollut suonut hallituksen jäsenille lainkaan mahdollisuutta tutustua etukäteen lausuntoehdotuksiin, jolloin puutteet olisi voitu korjata.

Liittokokous ei hyväksynyt yhtään sääntömuutosesitystä, vaikka hallituskin oli kannattanut Kimmo Sundströmin tekemää liiton sääntöjen 17 §:n muutosesitystä. Käytetyissä puheenvuoroissa suhtauduttiin kuitenkin myönteisesti sääntöjen muutostyöhön tulevan liittokokouskauden aikana. Kokous myös vakuuttui siitä, että muutostarve on olemassa. Päätökseksi tuli, että hallituksen on ryhdyttävä valmistelemaan sääntömuutoksia.

"Sivilivisio" 2000+

Hannu Raitasen esitys kosketteli eri siviilijärjestöjen profiloitumista, ryhmittymistä ja työnjakoa. Hän on kirjoittanut asiasta jo Vapaa Ajattelijan numeroissa 1 ja 2. Esityksen mukaan järjestöt jakaantuisivat kahteen päälinjaan, miedompaan yleiskulttuurijärjestöön ja jyrkempään uskonnottomien oikeusjärjestöön. Pitäisi perustaa "sivilineuvosto" kehittämään eri siviilijärjestöjen yhteistyötä.

Raitasen ajattelutyö sai tunnustusta. Asiasta käytettiin useita puheenvuoroja. Esityksen tekijä moitti hallitusta siitä, ettei se ollut vaivautunut tutkimaan asiaa riittävästi. Äänestysnumerot olivat esityksen osalta 17-4.

Hallituksen voittaneessa esityksessä suhtauduttiin työnjakoon penseästi. Siinä todetaan, että parasta olisi, jos aloitteet tulisivat Suomen Humanistiliiton ja Prometheus-leirin tuen suunnasta. Tätä ennen hallitus oli lausunut, ettei näissä järjestöissä ollut ilmennyt kiinnostusta asiaan.

Pörssiosakkeiden ostaminen torjuttiin

Liiton taloudenhoitaja oli ehdottanut, että enintään 10 prosenttia liiton taseesta voitaisiin sijoittaa pörssiosakkeisiin. Hallitus ehdotti sitä, että liittokokous antaisi hallitukselle vastaavansisältöisen suosituksen. Kokous hylkäsi molemmat esitykset, ensimmäisen äänin 12-7, toisen äänin 14-8. Liittohallitus ei saa ostaa liitolle minkään julkisesti noteeratun yhtiön osakkeita.

Kukkosen aika päättyi

Liiton puheenjohtaja Juha Kukkonen oli saanut keväällä osakseen ankaraa arvostelua liittohallituksessa ja liittoneuvostossa. Hän ilmoittikin, ettei ryhdy liittokokouksessa kamppailemaan puheenjohtajan paikasta. Alkukesään mennessä mieli oli muuttunut.

Ainakin vuodesta 1978 alkaen liiton puheenjohtaja on valittu liittokokouksessa ilman äänestystä. Nyt ehdokkaita oli kaksi, istuva puheenjohtaja Kukkonen (s. 1958) ja mm. liiton pääsihteerinä pitkään toiminut Erkki Hartikainen (s. 1942).

Kukkosta edeltänyt liiton puheenjohtaja Kari Saari kuoli toukokuussa 1997. Liittoneuvosto valitsi Kukkosen puheenjohtajaksi 25.10.1997 äänestyksen jälkeen.

Suljetussa lippuäänestyksessä liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Erkki Hartikainen äänin 13-10. Odotettu sukupolvenvaihdos tapahtui.

Myös liiton pääsihteeriksi oli tarjolla kaksi ehdokasta. Juha Kukkonen asettui taas ehdokkaaksi, toisena ehdokkaana oli Marko Koivuniemi Jyväskylästä. Kukkonen valittiin pääsihteeriksi äänin 16-7. Monet edustajat olivat sitä mieltä, että Kukkosen epäonnistuttua puheenjohtajan tehtävässä, hänelle annetaan kuitenkin uusi mahdollisuus toimia pääsihteerinä.

Liittohallitukseen paljon pyrkyä

Myös liittohallituksen jäsenten ja varajäsentenkin valinta tapahtui äänestämällä. Seitsemästä varsinaisen jäsenen paikasta kilpaili peräti 18 ehdokasta. Muistini mukaan ehdokkaista on aina aiemmin ollut pulaa, eikä vaaleja ole tarvittu. Valituksi tulleet jäsenet on lueteltu tämän lehden numerossa 3. Ääniä annettiin yhteensä 161 kappaletta, joista 9 tyhjää ääntä. Vanhan hallituksen ehdokkaaksi asettuneista varsinaisista jäsenistä paikkansa menettivät varapuheenjohtaja Teuvo Kantola, Keijo Moberg ja Arto Tiukkanen. Uusia tulokkaita olivat Marko Koivuniemi ja Simo Järvinen.

Liittohallituksen varajäsenten vaalissa Teuvo Kantola meni läpi. Uusia tulokkaita oli tälläkin puolella kaksi: Timo Meltti ja Jouni Korpela. Tämän kirjoittaja on toiminut aktiivisesti liittohallituksessa ja sen työvaliokunnassa 21 vuoden ajan ja 11,5 vuotta täysipäiväisesti palkkatyössä vapaa-ajattelun eturintamassa. Tämä ei tuonut riittävästi kannatusta varsinaisen jäsenen paikkaan. Varajäsenen paikkaan äänet riittivät.

Neuvostossa vähemmän vaihtoa

Liittoneuvostossa muutoksia tapahtui vähemmän. Todettakoon, että liittohallituksen vanhoista jäsenistä Keijo Moberg ja Hannu Raitanen valittiin nyt neuvostoon. Uusi tulokas neuvostossa on Aki Räisänen Kajaanista.

Lopuksi voidaan todeta, että käytössämme ollut hotelli Cumuluksen suurin kokoustila oli noin 40 henkilölle pienehkö. Ihmisten lisäksi tilaa kaipasivat myös Raision ja Lahden yhdistysten huolella tehdyt tekstiili- ja puukäsityöt. Yhdistykset myyvät tuotteitaan ja hankkivat näin varoja yhdistystoimintaansa varten.