1. On mentävä virka-aikana henkilökohtaisesti lähimpään maistraattiin tai sen seurakunnan kirkkoherranvirastoon, josta aikoo siirtää pois väestökirjansa.
   Lähimmän maistraatin voi selvittää etsimällä maistraatin puhelinnumeron puhelinluettelosta tai soittamalla Väestörekisterikeskuksen tietohuoltoyksikköön puh. (09) 229 161 (vaihde). 
   Mikäli seurakunnasta eroava henkilö on esimerkiksi liikuntakyvytön eikä voi mennä viranomaisen luo, täytyy tästä hankkia jokin todistus esitettäväksi väestökirjaviranomaiselle. Tällöin kirkosta eroaminen käy myös kahden todistajan oikeaksi todistaman valtakirjan avulla.

2. On otettava mukaan asiakirja (henkilötodistus, passi, ajokortti tms.), jonka avulla voi todistaa henkilöllisyytensä virastossa.

3. Virastossa täytetään yksinkertainen lomake Ilmoitus uskonnollisesta yhdyskunnasta eroamisesta. Tämän maksuttoman lomakkeen voi tilata myös Vapaa-ajattelijain liitosta. Kirkosta eroaminen on ilmoitusasia. Mitään perusteluja ei tarvitse ilmoittaa ellei halua.

4. Jo kotona on hyvä päättää kuinka menetellään perheen alaikäisten lasten osalta. Pääsääntö on, että lapsi seuraa väestökirjanpidossa äitiään. Mikäli vanhemmat haluavat lapsen seuraavan isäänsä, vanhemmat voivat tehdä tästä sopimuksen. Tämä sopimus liitetään eroilmoitukseen. 15-17-vuotiaalta lapselta on kuitenkin saatava hänen suostumuksensa. Myös tämä liitetään eroilmoitukseen. Kohdassa 3 mainitussa lomakkeessa kysytään myös lasten henkilötunnuksia. 
   Jos lomake täytetään virastossa, lasten henkilötunnukset on hyvä panna muistiin etukäteen. 
   15-17-vuotias lapsi voi itsekin, vanhempiensa suostumuksella, erota uskontokunnasta. Tällöin tämä suostumus liitetään eroilmoitukseen. 
   Alle 15-vuotias lapsi ei voi kuulua uskontokuntaan, jos kumpikaan hänen vanhemmistaan ei kuulu uskontokuntaan.

5. Ero tulee voimaan kuukauden kuluttua ilmoituksen tekemisestä. Mikäli eroat kirkosta marraskuun loppuun mennessä, kirkollisverotus lakkaa henkilöverotuksessa seuraavan vuoden alusta lukien. Mikäli eroaa vasta joulukuussa, joutuu maksamaan kirkollisverot koko seuraavalta vuodelta.
   Kirkollisvero maksetaan kunnallisveronalaisesta tulosta. Kirkollisveroäyrin hinta vaihtelee seurakunnittain yhdestä 2,25 penniin. Keskimäärin se on n. 1,3 penniä. 100.000 markan kunnallisverotettavasta tulosta kirkollisvero on siis keskimäärin n. 1.300 markkaa vuodessa.
   Kirkosta eroaminen ei vielä vaikuta omistamiesi yritysten kirkollisverotukseen, jotka joutuvat maksamaan yhteisöveroa. 1998 se oli kokonaisuudessaan n 915 milj. mk. Vapaa-ajattelijat työskentelevät tämänkin tavoitteen saavuttamiseksi. On vain ajan kysymys milloin se toteutuu.

6. Kun on eronnut kirkosta ennen marraskuun loppua, kannattaa myöhemmin tarkistaa verolipusta, että kirkollisverotus todella on lakannut.
   
   

Kun raha kirstuun vilahtaa,
niin sielu taivaaseen livahtaa

Vapaa-ajattelijat ovat perinteisesti järjestäneet marraskuussa kirkostaeroamiskampanjoita. Hyväksi syyksi erota kirkosta on tarjottu kirkollisveron poistumista ja näin saavutettavaa taloudellista etua. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa, jossa tiedon määrä ja saatavuus on jokaisen sitä haluavan ulottuvilla, olisi suotavaa, että kirkosta eroavien motiivit olisivat myös muiden kuin taloudellisten järkisyiden seurausta. 

OMAISUUS KASVUSSA

15.000.000.000 mk omaisuus
Kirkosta eroaminen on ollut koko 90-luvun vilkasta, parhaimmillaan eronneita vuodessa oli yli 30.000 henkilöä.
Kirkon omien selvitysten mukaan sen suosio on lähes kaikilla mittareilla laskussa. Vain kirkon tulot ja omaisuus on nousussa, mutta sehän onkin ajan hengen mukaista. Kirkko on laatinut omat eettisen sijoittamisen säännöt. Kirkon tekemän selvityksen mukaan “Kysytyistä 32 toimintamuodosta vähiten tärkeänä pidettiin kirkon eettisiä kannanottoja julkisuudessa.”
Kirkko käyttääkin 4.307.083.541 ( 4,3 miljardia, kasvua 7,4 %) mk:n kirkollisverotulojaan anteliaasti. Yhtään saarnaa ei vielä ole pidetty, kun byrokratia nielee tuloista 458.991.310 (459 miljoonaa) mk. Oman uskonsa paremmuuden propagoimiseen kirkko käyttää 2.260.304.274 (2,3 miljardia) mk. Hautaustoimi nielee nettomääräisesti 232.874.426 (233 miljoonaa) mk. Kirkon järjestämien erilaisten tilaisuuksien, jumalanpalvelukset mukaan lukien, yksikköhinnaksi on Vapaa Ajattelija laskenut 29.704 mk, näin ollen yhden kirkkotilaisuuden pääsymaksuksi tulisi 323 mk/henkilö.
Kirkot ja seurakuntatalot rasittivat jokaista kirkkoon kuuluvaa 117 mk. Rippikoululeirit maksoivat 73.887.227 (74 miljoonaa) mk, 1212 mk/rippikoulun käynyt. Leiri- ja kurssikeskuksiin käytettiin 131 miljoonaa mk, ei ole tiedossa onko rippikoulujen/leirien menoissa huomioitu tätä kulua. Kaikki kirkon jäsenet eivät ole tapakristittyjä, vai mitä olisi sanottava siitä, että verojen maksun lisäksi kirkossa kävijät ovat lahjoittaneet kolehtiin 38 miljoonaa mk ja muihin kirkollisiin keräyksiin 80 miljoonaa mk. Kaikki edellä olevat markkamäärät ovat vuodelta 1998.

1997 kirkon saama yhteisövero oli 740 miljoonaa, 1998 915miljoonaa mk.

Kirkon omaisuuden arvo on n 15.000.000.000 mk (15 miljardia)


SUOSIO LASKUSSA

Kirkon tutkimuskeskuksen raportteja lukiessa ei voi kuin ihmetellä. Kirkko hamuaa kaikkia mahdollisia ja mahdottomia tehtäviä itselleen, tehtäviä joiden luulisi kuuluvan yhteiskunnan hoitoon. Kirkko yrittää pitää kiinni asemistaan kynsin - hampain ja se yrittää epätoivoisesti olla mukana siellä sun täällä, jalkapallossa, vanhustenhoidossa, koululaisten iltapäivätoiminnassa, partiossa jne. Kun saarnat ja eettiset kannanotot eivät seurakuntalaisia enää kiinnosta, papit hääräävät muualla.

Evankelis-luterilaisen kirkon väkiluku laski kokonaisväkiluvusta

Seurakuntien jäseniksi kastettiin 50594 lasta, mikä on vähemmän kuin kymmeneen vuoteen

Kastettujen osuus syntyneistä laski edelliseen vuoteen verrattuna

Kirkosta erosi 13 518 henkilöä, mikä on 1514 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin eronneista 98,4% siirtyi kunnan väestörekisteriin

Kirkkoon liittymisten ja eroamisten johdosta tapahtui jäsenmäärässä 1958 hengen nettovähennys

Seurakunnat järjestivät 1,1% vähemmän tilaisuuksia. Tilaisuuksissa kävijöiden määrä laski 2,6 %

Jumalanpalveluksia järjestettiin vähemmän kuin aiemmin ja niissä kävi 3,4 % vähemmän sanankuulijoita

Musiikkitilaisuuksiin osallistuttiin 6,0% ja raamattutunneille 11,1 % laiskemmin kuin vuonna 1997

Kinkereitä järjestettiin ja niille osallistui vähemmän väkeä kuin aikaisemmin

Ehtoollisia järjestettiin enemmän, mutta niille osallistui 33656 käyntiä vähemmän kuin aikaisemmin

Pienryhmiä oli 1,8 % vähemmän ja niissä kävi 2,2 % vähemmän väkeä

Rippikoulun käyneiden osuus laskettuna 15-vuotiaiden ikäluokasta laski nyt alle 90 prosentin ja oli 89,4% (1997 90,3%). Näin alhaalla osallistumisprosentti on ollut viimeksi 1970-luvun puolivälissä.

Vuoden 1998 seurakuntavaaleissa äänestysprosentti oli 13,7
Jne. jne. 

Tiedot kokosi Timo Meltti