Nyy se kuuma suvi o sit vissi lopultas ohitte. Ei sen pualee, ei mul mittä vari vasta ol. Niinku se ykski äijä sanos, ku pappi hänelt kysys, et kumppa paikka faari tahtoo; taivaa iloo ja riamuu, vai helvetin kuumuutte. Se äijä vastas, et mitäs tämmöne vanh enää ilois ja riamuis ymmärttä, lämmyne se vanhal hyvä o.

Mut ei mun helvetti asti pitäny mennä. Hämees mää vaa kävi. Jos se ny mittä lait hämet o, Hämeenlinna. Uuremmaalääni se vissi nykyiselttäs kuuluu niinku Helsinkiki. Ja ku Helsinkis o pal savolaissi, ni kyl mar Hämeelinnaki on melkke Savoo

Siäl Hämeelinnas meitil vapaa-ajattelijoil ol liittokokous. Se olki oikke juhlava ja komja. Pistetti taas kolmeks vuatta kaik asia kuntto. Valittii hallituksii ja neuvostoi. Väsättii julkilausumii ja otettii kanttaa sen monee meininkii.

Hyvii päätöksii siäl tehtii. Välil olttii oikke pirullissiiki ku puhumaa päästii. Silmä seljälläs siäl sai kuunnella ku jotta sanotti milosevitsiks ja toist taas muute vaa mukavaks. No, se prometheus-juttu siäl tuntus kaikkest enemmän kirveltävä, ja siit piisaski praakkamist nii kokoukses ku muutonki.

Mää en ruppe täsä sen sukkelammi kokousasjoi selvittämä, hoitako muut sen puale. Se munt vaa vähä jäi korppema, ku tuat Kotkan pualest ei saattu kettä siihe hallitukse.

Hallitus tul, ainaski mun miälestän muuton kyl hyvi valituks, vaik Tiukkase Arto Helsinkist sanos, et nyy mentti takasi seittämänkymment luvul. Mut mikäs vika siin seittämänkymment luvus sit o ollu? Mää ole muistavannas, et jäseni meil ol enemmä ku nyy, yhristykse toimisiva ja niit tehtii uussiki.

Ollais mentty viäl taanemmaks. Olis mentty ton kolkymment ja nelkymment luvuil. Väkke eros kirkost oikke kyläkunnittaisi ja vapaa ajattelijoitte kokouksis ol väkke, ettei kaik sisäl mahtunu. Et jos meitin toiminta ja touhu nyy sit nousse niinku meinata, ni kyl mää vaa ole taitamattoma tyytyväine. Tärkjät o se, et mennä ettepäite. Mennä sit vaik seittämänkymment luvun kaut.

Ja siit mää kans ole taitamattoman tyytyväine, et saatti taas oikke kunnolline pääsihteeri tähä liitto. Me olttiinki tosa välil sen pualest hunninkol. Toi Kukkose Juha o oikke erustava ja tyäteliäs miäs. Häne kelppa pistää kyl mihe vaa selittämä meijän tyät ja toimintaa. Et se sit siit kokouksest.

Mut kyl siäl muutaki tehtii ku vaa kokoonnutti. Ehtol me mentti Katumajärve rantta saunomaa ja jokku priiskuttiva piruillessa sitä Katumajärve vettäki päällesäs. Niinku olsisiva pessy kirkon kastet pois. Siäl ku kulkkee simmone vanh juttu, et hämäläise olisiva aikanas menny siihe järvee uimaa sen peräst, ku heiti oli ens käännytetty katoliseks. Siit se järvi o kuulema nimeski saanu; katumuksest. Kylmar kumminki jokane järjel varustettu ihmine sen ymmärttä, et ei se vesi kummaska tapaukses mittä vaikuta, ei sen paremmi uskomises, ku uskost poiskaa pääsemises. Leikkispäitte sitä vaa tehti.

Mää en siäl järvel nii kauhjan kaua ollu, ku mää opiskeli ruatti. Ruatti mää oppisi nii paljo, et mää ossa kalevalaaki ruattiks. "Hans cykkel in Tavastland" o ruatti ja suameks se tarkottaa, et "Hämehessä Hälläpyörä". Hälläpyörä o sit taas yks kuppila ja tanssipaikka Hämeelinnas ja siäl mää sit sainki lopu aikkatan kuluma. Ainaki simmot mää ole muistavannas.