1 Vapaa-ajattelu ja vapaa-ajattelijaliike

1.1 Mitä on vapaa-ajattelu?

Vapaa-ajattelijoiksi kutsuttiin keskiajan lopulla ihmisiä, joiden ajattelu oli riippumatonta uskonnoista ja uskonnollisista yhteisöistä. Vapaa-ajattelijat perustivat käsityksensä kokemukseen, järkipäättelyyn ja omaan ymmärrykseensä.

Nykyisin vapaa-ajattelu määritellään katsomukseksi, jolle on tunnusomaista järkiperäisyys ja avoimuus uusille perustelluille näkemyksille, sekä kyky jatkuvaan uudistumiseen. Vapaa-ajattelu arvostaa järjen vapaata käyttöä ja tieteellistä ajattelua. Vapaa- ajattelijat eivät usko mihinkään muuhun kuin sellaiseen mikä on älyllisesti perusteltua. Vapaa-ajattelijoiden mielestä on aina ja kaikkialla väärin uskoa mihinkään riittämättömin perustein. Vapaa-ajatteluun kuuluu pyrkimys taistella henkistä urautumista ja auktoriteettiuskoa vastaan.

Väinö Voipion määritelmä (1963) vapaa-ajattelijasta pätee yhä: "Vapaa-ajattelija on henkilö, joka luodessaan elämän- katsomustaan pyrkii pysyvästi tarkistamaan ajattelunsa perusteita antamatta auktoriteettiuskon sanella käsityksiään, pitäymyksiään ja ohjeitaan. Hän pyrkii vapautumaan ennakkoluuloista, jotka kahlehtivat henkeämme ja pitävät silmämme sokeina. Historiallisesti ottaen on vapaa-ajattelijain tehtävänä ollut ja on yhä edelleen erityisesti uskontojen kriittinen tarkastelu, ihmisten uskontosidonnaisuudesta vapauttaminen ja täyden uskonnon- ja ajatuksenvapauden vaatiminen."

Vapaa-ajattelijat myöntävät, että aina tulee olemaan asioita, joita ihmisjärki ei kyseisenä hetkenä kykene käsittämään. Emme kuitenkaan usko, että olisi olemassa jokin tieteellisen tutkimuksen ja havainnoinnin ylittävä tietämisen laji (tällaisiksi on väitetty esim. meditaatiota, henkilökohtaisia kokemuksia ja elämyksiä (näyt, voimakkaat tunnetilat, sisäinen vakuuttuneisuus), vanhoja pyhiä kirjoja jne.), jonka avulla voitaisiin saada selville tieteeltä ja järkiajattelulta salattuja totuuksia. Tätä ratkaisua tukee se havainto, että moniin kysymyksiin, joita aiemmin peitti metafysiikan (metafyysisiä ovat sellaiset väitteet, joiden testaamismahdollisuus kielletään) sumu, voidaan nyt vastata täsmällisesti käyttämällä objektiivisia tutkimusmenetelmiä.

Vapaa-ajattelijat arvioivat uskontoja kriittisesti ja yrittävät vapauttaa ihmisiä uskontosidonnaisuudesta, koska uskonnot ovat erhettä. Tuhansien vuosien aikana ei ole kyetty esittämään mitään pätevää todistusaineistoa siitä, että jonkin uskonnon esittämä todellisuuskäsitys pitäisi paikkansa. Päinvastoin, jumalien yms. olinpaikat ovat kutistuneet kutistumistaan.

Jos ihmisen maailmankatsomus rakentuu erheen varaan, johtaa se myös haitallisiin seuraamuksiin sekä yhteisön tasolla (sodat, vainot, yksilön oikeuksien polkeminen) että yksilötasolla (suvaitsemattomuus, ahdasmielisyys, syntiajattelu, kuolemanjälkeisen elämän odotukseen kiinnittyminen jne).

Vapaa-ajattelun ihanteeseen kuuluu totuuden rakkaus, joka ei hyväksy mitään päätelmää suuremmalla varmuudella kuin mihin tämän perustana olevat todisteet oikeuttavat. Totuudenrakkaus ja sokeaan uskoon tukeutuminen eivät voi olla törmäämättä toisiinsa.

1.2 Vapaa-ajattelijaliike

Suomessa uskonnottomien ihmisten etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestönä on jo vuodesta 1937 toiminut Vapaa-ajattelijain liitto ry. Liitto koostuu jäsenjärjestöistä, jotka toimivat eri puolilla Suomea. Toiminta on poliittisesti ja kaupallisesti sitoutumatonta.

Vapaa-ajattelijain liitto on osa kansainvälistä vapaa-ajattelija-, humanisti-, sekularisti-, ateisti- ja rationalistiliikettä.

Liitto toimii uskonnottomien yhteiskunnallisen ja oikeudellisen aseman parantamiseksi tekemällä aloitteita valtiovallalle ja kunnille ja toimimalla uskonnottomien puolestapuhujana julkisessa keskustelussa. Viime vuosina liittoon puolustanut uskonnottomien etuja mm. koulujen katsomusopetuksesta päätettäessä, yritysten ja yhteisöjen kirkollisverotuksesta ja kunnallisista hautausmaista keskusteltaessa. Verotusasia on viety jopa Euroopan Neuvoston ihmisoikeuskomissioon saakka. Vireillä on hanke kartoittaa päivähoidon uskontokasvatuksen aiheuttamia ongelmia (1993).

Liitto jäsenjärjestöineen antaa myös tietoa uskonnottomien ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista sekä avustaa ihmisiä uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvissä siviilitavoissa kuten nimenantojuhlassa, aikuistumiskoulutuksessa ja -juhlassa, avioliiton solmimisessa ja hautajaisten järjestämisessä. Liitto on aloittanut 1993 tehokkaan puhujakoulutuksen, jolla pidetään huolta, että puhujia löytyy eri puolilta Suomea myös tulevaisuudessa.

1.3 Aatteelliset perustavoitteet

Vapaa-ajattelijain liiton aatteellisena päätavoitteena on tieteellisen - kokemukseen ja järjen käyttöön perustuvan - maailmankatsomuksen levittäminen ja yleistäminen. Maailmankatsomus on jäsennelty kokonaiskäsitys luonnosta, yhteiskunnasta ja ihmisestä. Lisäksi siihen sisältyy käsitystiedon luonteesta ja saavuttamisesta, sekä käsitys hyvästä elämästä ja elämän tarkoituksesta.

Vapaa-ajattelu hyväksyy järjen valta-aseman ja pyrkii esittelemään sellaista ajattelua ja etiikkaa, joka nojaa kokemukseen ja on riippumatonta auktoriteeteista ja uskonkappaleista. Järjen valta-aseman hyväksyminen ei merkitse kuitenkaan tunteiden suuren merkityksen kieltämistä.

Maailmankatsomuksen kaikkine osatekijöineen tulee pohjautua rationaaliseen ajatteluun ja kokemukseen. Tunteilla on tärkeä asema siinä, miten me koemme asiat ja ihmiset; mille annamme minkäkin merkityksen. Ihmiselämässä tarvitaan sekä järkeä että tunnetta, kummallakin on oma paikkansa ja tehtävänsä.

Vapaa-ajattelijoiden mielestä vain tiedeyhteisössä tapahtuva, tieteellisiä menetelmiä noudattava julkinen järjen käyttö voi antaa takeet siitä, että virheistä ja erehdyksistä opitaan ja että totuutta lähestytään. Vain tieteelliseen tiedonhankintamenetelmään sisältyy vaatimuksia todellisuutta koskevien väitteiden perustelemiselle ja näiden väitteiden koettelemiselle.

Etiikan taas tulee kasvaa inhimillisistä tarpeista ja eduista. Hyvä ja paha, oikea ja väärä eivät ole mitään meidän kokemuksistamme riippumatonta, ihmiselämän ulkopuolelta tullutta. Moraalin perusta on ihmiskokemuksissa, tarpeissa ja yhteiselämän vaatimuksissa.

Vapaa-ajattelijat haluavat edistää kriittiselle älylle perustuvaa etiikkaa. Se lähtee siitä, että viime kädessä ihminen itse on se mittapuu, joka ratkaisee käsitykset arvojen ja normien oikeutuksesta. Vapaa-ajattelijoiden vaihtoehto uskonnollisperusteiselle etiikalle on humanistinen etiikka, joka on uskonnollista etiikkaa joustavampi ja suvaitsevampi, sekä rationaalisemmin perusteltu. Se on luonnollisesti myös täysin vapaata palkkio- ja rangaistusajattelusta.

Vapaa-ajattelijat kannattavat tieteellistä asennoitumista maailmaan ja elämään. Tieteen tulokset tarkentuvat ja muuttuvatkin, mutta tieteellinen asennoituminen on pysyvää. Se on uskonnollisen, taikuuteen ja salaoppeihin perustuvan, sekä näennäistieteellisen asennoitumistavan vastakohta. Kun asennoituu tieteellisesti, sitoutuu tutkimuksen, johdonmukaisen ajattelun, sekä näytön järkiperäisten menetelmien käyttöön. Samalla hylätään kaikki kuvitellut oikotiet todellisuuden tiedostamiseen.

Vapaa-ajattelijat eivät kannata tieteisuskoa. Tieteisuskolla tarkoitetaan tiukasti hyväksyttyihin oppeihin perustuvaa perusteetonta luottamusta tieteeseen ja sen mahdollisuuksiin. Se on lähinnä arvokysymys. Tiede ei ratkaise arvokysymyksiä, eikä meillä ole mitään varmuutta siitä, että tiede kykenee paljastamaan kaikki luonnon salaisuudet ja ratkaisemaan kaikki ihmiskunnan ongelmat. Tiedon kasvuun tulee aina liittyä elämän päämääriä koskevaa viisauden kasvua, jotta saavutettua tietoa käytettäisiin oikein. Nykymaailma tarvitsee kipeästi avointa keskustelua arvoista ja tavoitteista.

Vapaa-ajattelijain mielestä ihmiselämällä on merkitystä, koska me voimme itse luoda ja kehittää tulevaisuuksiamme. Tavoitteena on hyvä elämä tässä ja nyt. Ihmisten on mahdollista elää merkityksellistä ja täyttä elämää, niin itseään varten kuin palvellakseen kanssaihmisiään. Ihminen on yksin vastuussa ihanteellisen maailmansa toteuttamisesta. Taivaalla ei ole korvaa kuulla eikä kättä auttaa. Luonnonlakien asettamien puitteiden rajoissa ihminen itse luo historiansa; mikään kohtalo, jumaluus, tähdet tai edes ihmisen omat geenit eivät määrää ihmisen sosiaalista toimintaa.

1.4 Yhteiskunnalliset perustavoitteet

Vapaa-ajattelijain liiton yhteiskunnallisena päätavoitteena on kirkon ja valtion erottaminen. Se merkitsee kaikkien uskonnollisten yhdyskuntien julkisoikeudellisen aseman lakkauttamista ja täyden katsomusvapauden toteuttamista maassamme.

Vapaa-ajattelijoiden mielestä valtion tulee olla oikeudellisesti uskontoihin sitoutumaton. Kannatamme moniarvoista ja -kulttuurista yhteiskuntaa. Siinä julkinen valta on puolueeton eri maailmankatsomuksiin ja elämänasenteisiin nähden, mutta kannustaa kansalaisia olemaan aktiivisia ja itsenäisiä maailman- ja elämänkatsomuksellisten kysymysten suhteen.

Erilaisten maailmankatsomusten tulee voida vapaasti kilpailla keskenään samoin ehdoin ilman, että julkinen valta asettaa niitä keskenään millään tavoin eriarvoiseen asemaan. Eri- ja etuoikeuksien antaminen yhdelle tai kahdelle katsomukselle on aina samalla muiden katsomusten syrjintää.

Koko lainsäädäntömme olisi puhdistettava uskonnoille ja kirkkokunnille annetuista eri- ja etuoikeuksista ja saatettava näin sopusointuun Suomen hyväksymien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa.

Vapaa-ajattelijoiden mielestä moniarvoisessa ja -kulttuurisessa yhteiskunnassa julkisen vallan tulee myös taloudellisin toimenpitein tukea sitä, että eri katsomusryhmiä edustavat etujärjestöt selviytyvät tehtävistään etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestöinä.

1.5 Kulttuuriset perustavoitteet

Vapaa-ajattelijain liitto jäsenyhdistyksineen hoitaa monia yhteiskunnallisia tehtäviä ja harjoittaa laajaa sivistystoimintaa. Liiton julkaisema aikakauslehti Vapaa Ajattelija (VA), on merkittävä ja ainoa uskonnottoman kulttuurin foorumi maassamme.

Vapaa-ajattelijain liitto haluaa uskonnottomien kulttuurijärjestönä kehittää uskonnotonta kulttuuria sen kaikissa muodoissa.

Erityisesti liitto pyrkii elvyttämään ja kehittämään uskonnotonta tapakulttuuria ja siihen kuuluvia siviilitapoja. Liitto jakaa tietoa uskonnottomien nimenantojuhlien järjestämisestä, aikuiskoulutuksesta ja -juhlasta, siviiliavioliiton solmimisesta, sekä uskonnottomista hautajaisista.

Useat liiton jäsenyhdistykset tarjoavat puhujapalvelua nimenantojuhliin ja uskonnottomiin hautajaisiin. Yhdistykset myös ylläpitävät yhteensä seitsemää vapaa-ajattelijahautausmaata. Liitto puolestaan kustantaa vapaa-ajattelijain onnittelu- ja surunvalitteluadresseja, omia tuhkauurnia, hautakiviin kiinnitettäviä liekkimaljoja yms. kulttuuriimme liittyviä hyödykkeitä.

Liiton ja sen jäsenyhdistysten omistama Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab julkaisee vapaa-ajatuksellista ja humanistista kirjallisuutta, sekä uskonnottomaan kulttuuriin liittyvää aineistoa (posti- ja onnittelukortteja, muistolausekokoelma jne.).

Vapaa-ajattelijat kehittivät ulkomaisten esikuvien pohjalta elämänkatsomustieto-oppiaineen. Liitto haluaa tukea ja kehittää edelleen tätä uskonnottomien omaa oppiainetta, jota opetetaan peruskouluissa ja lukioissa uskonnonopetuksesta vapautetuille oppilaille. Vapaa-ajattelijat ovat vaatineet, että elämänkatsomustieto olisi saatava uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille ensisijaiseksi oppiaineeksi ja vapautusmenettelystä tulisi luopua.

Elämänkatsomustieto-oppiaineen tulee olla selkeä vaihtoehto monille erilaisille tunnustuksellisille uskonnonopetusvaihtoehdoille. Oikeus opetukseen tulee edelleen selkeästi rajata uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille. Vapaa-ajattelijat torjuvat pyrkimykset oppiaineen kristillistämiseksi tai muuttamiseksi filosofispainotteiseksi.

Eri tahojen pyrkimykset luoda kaikille yhteinen katsomusaine eivät tule onnistumaan niin, että kaikki erilaiset katsomusyhteisöt olisivat tyytyväisiä. Motiivina näiden yhdistämishankkeiden taustalla onkin ollut pyrkimys evätä uskonnottomilta omaehtoinen, kristinuskosta riippumaton ja sen kanssa kilpaileva vaihtoehto.

Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten, jotka ovat lailla hyväksyttyinä osa oikeusjärjestystämme (eli sitovia sopimuksia), nojalla vanhemmilla on oikeus saada lapsilleen sellaista moraaliopetusta, joka on yhdenmukaista vanhempien oman katsomuksen kanssa. Näin koulun katsomusopetuksen laadusta päättäminen ei kuulukaan ensisijaisesti kouluviranomaisille, vaan vanhemmille.

Elämänkatsomustiedon - uskonnottomien oppiaineen - väljänä viitekehyksenä tulee olla sekulaari, aatteellinen humanismi.

Vapaa-ajattelijain liitto kehittää yhdessä muiden järjestöjen (Suomen Humanistiliitto, Prometheus-leirin tuki, Parasta Lapsille ja Prometheusseura) Prometheus-leiritoimintaa ja elämänkatsomustietoleiritoimintaa. Tavoitteena on, että yhä useampi ET:tä opiskeleva nuori kiinnostuisi aikuistumisleiristä ja -juhlasta. Liitto ja monet sen jäsenjärjestöt tukevat taloudellisesti tällaista leiritoimintaa.

Hautausmaatoimi on yhteiskunnassamme käytännössä valitettavasti Ev.lut.kirkon monopoli, vaikka hautausmaatoimi kuuluu luonteensa puolesta yhteiskunnalle. Muualla Euroopassa hautausmaat ovatkin pääsiassa yhteiskunnan hallussa ja hoidossa, ainoastaan Pohjoismaat muodostavat kummallisen poikkeuksen.

Liitto vaatiikin lisää vaihtoehtoja hautausmaatoimeen ja hautauskulttuuriin yleensä. Kunnallisesta, katsomuksellisesti puolueettomasta hautaustoimesta, on kehitettävä vaihtoehto kaikille sitä haluaville ihmisille. Myös uusia vapaa- ajattelijahautausmaita pyritään perustamaan.

Vapaa-ajattelijat haluavat edistää myös erilaisia kevennettyjä hautausvaihtoehtoja. Tällaisia ovat esimerkiksi muistolehdot, metsäkalmistot, sekä meri- ja järvihautaus. Myös krematoriotoiminnassa seurakunnallisen, kristillisen palvelun sijaan olisi taattava joko kunnallinen tai yksityinen, katsomuksellisesti sitoutumaton vaihtoehto. Vapaa-ajattelijat toivat tuhkauskulttuurin uudelleen Suomeen (Wilhelm Bolin ja Kuolleenpolttoyhdistys Suomessa, 1889), siksi asia on meille tärkeä. Vapaa-ajattelijat suosivat tuhkausta ekologisin, hygieenisin, taloudellisin ja maankäytöllisin perustein arkkuhautausta silti vastustamatta.